Wikipedia

Ero sivun ”Ranskan merivoimat” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
katso myös
Rivi 25:
 
== Historia ==
[[Keskiaika|Keskiajalla]] Ranskan laivasto muiden maiden laivastojen tapaan koostui pääosin aseistetuista kauppalaivoista. Näin koottumuodostettu laivasto taisteli 23. syyskuuta 1338 [[Anemuiden]]issa [[Ison-Britannian merivoimat|KuninkaallistaBritannian kuninkaallista laivastoa]] vastaan. Taistelu on historian ensimmäinen meritaistelu, jossa käytettiin [[tykki|tykkejä]].
 
[[Ranskan–Hollannin sota|Ranskan–Hollannin sodassa]] laivasto saavutti voiton [[Espanjan laivasto|Espanjan]] ja [[Alankomaiden kuninkaallinen laivasto|Alankomaiden laivastoista]] [[Palermon taistelu]]ssa. Aurinkonkuningas [[Ludvig XIV|Ludvig XIV:n]] hallitessa laivastolaivastoa laajenivahvistettiin, ja se saavutti [[yhdeksänvuotinen sota|yhdeksänvuotisen sodan]] alussa joitakin voittoja taistellessaan Ison-Britannian ja Alankomaiden laivastoja vastaan. Talousvaikeudet johtivat kuitenkin alusten pitämiseen satamissa ja aloitteen siirtymiseen vastustajille.
 
1700-luvun Ison-Britannian merimahdin nousu johti lukuisiin taisteluihin, joista osa oli kuitenkin Ranskalle voitollisia, kuten [[Picquet de la Motte]]n johtama Atlantin purjehdus. Ensimmäinen laivaston alus teki 1766 maailmannympäripurjehduksen päällikkönään [[Louis Antoine de Bougainville]].
 
=== Yhdysvaltain vapaussota ===
Ranskan laivasto taisteli [[Yhdysvaltain vapaussota|Yhdysvaltain vapaussodassa]] Yhdysvaltain rinnalla, ja [[Chesapeakenlahti|Chesapeakenlahdella]] [[François Joseph Paul de Grasse]]n johtama yhdistynyt laivasto löi Kuninkaallisen laivaston 1781. Voitto mahdollisti yhdistyneiden maavoimien etenemisen voitokkaaseen [[Yorktownin taistelu]]un. Laivasto myös tuki maajoukkoja tykkitulella. Saman aikaisesti Intiassa Suffren kyseenalaisti vara-amiraali Sir Edward Hughesin laivasto-osaston merenherruuden.
 
=== Ranskan vallankumous ja sitä seuranneet sodat 1792-1802 ===
Amiraali Villaret Joyeusen laivasto-osasto esti Ushantin kolmannessa taistelussa 1. kesäkuuta 1794 Britannian kuninkaallista laivastoa tuhoamasta Pohjois-Amerikasta vehnää Ranskaa kuljettanutta saattuetta. Taisteluun osallistuneita juhlittiin Pariisissa, mutta ranskalaisten kärsimät alustappiot edes auttoivat Britannian alkavaa merenherruutta. Välimerellä Ranskan laivasto osallistui hyökkäykseen Egyptiin vuonna 1798. Vältellen takaa-ajavaa Horatio Nelsonin johtamaa brittilaivastoa Ranskan laivasto, johon kuului satoja aluksia ja kuljettaen 30000 sotilasta, valtasi Maltan ennen Egyptin maihinnousua ja Aleksandrian valtausta. Ranskan maavoimat marssivat sisämaahan ja laivasto jäi Aboukirin lahdelle odottamaan. Nelsonin saatua tiedon ankkurissa olevasta laivastosta hän määräsi laivastonsa hyökkäämään. Seuranneessa Abukirin taistelussa kärsitty tappio lopetti Ranskan laivaston toiminnan Välimerellä sekä rohkaisi uusia maita liittymään Napoleonia vastustavaan toiseen liittokuntaan.▼
{{Pääartikkelli|[[Ranskan vallankumoussodat]]}}
▲Vuoden 1789 Ranskan vallankumous hävitti lukuisia aatelissyntyisiä upseereita kuten [[Charles d'Estaing]] rampauttaen Ranskan merivoimat. Amiraali [[Villaret JoyeusenJoyeuse]]n laivasto-osasto esti [[Ushantin kolmas taistelu|Ushantin kolmannessa taistelussa]] 1. kesäkuuta 1794 Britannian kuninkaallista laivastoa tuhoamasta Pohjois-Amerikasta vehnää Ranskaa kuljettanutta saattuetta. Taisteluun osallistuneita juhlittiin Pariisissa, mutta ranskalaisten kärsimät alustappiot edes auttoivat Britannian alkavaa merenherruutta. Välimerellä Ranskan laivasto osallistui hyökkäykseen Egyptiin vuonna 1798. Vältellen takaa-ajavaa [[Horatio NelsoninNelson]]in johtamaa brittilaivastoa sadoista aluksista koostunut Ranskan laivasto,joka johonkuljetti kuului30000 satoja aluksia ja kuljettaen 30000maavoimien sotilasta, valtasi Maltan ennen Egyptin maihinnousua ja Aleksandrian valtausta. Ranskan maavoimat marssivat sisämaahan ja laivasto jäi Aboukirin lahdelle odottamaan. Nelsonin saatua tiedon ankkurissa olevasta laivastosta hän määräsi laivastonsa hyökkäämään. Seuranneessa [[Abukirin taistelussataistelu]]ssa kärsitty tappio lopetti Ranskan laivaston toiminnan Välimerellä sekä rohkaisi uusia maita liittymään Napoleonia vastustavaan [[Toinen liittokunta|toiseen liittokuntaan]].
 
=== Kvasisota ===
Vuosina 1798-1800 Ranskan ja Yhdysvaltain välillä käytiin [[kvasisota]]a, joka oli taistelua ilman sodanjulistusta. Taustalla olivat Yhdysvaltain suhteet Britanniaan sekä korvausten maksaminen itsenäisyystaisteluissa Ranskalta saadustasaadun avun avustakorvaukset. Ranskan laivaston alukset valtasivat Britanniaan matkanneita Yhdysvaltain lipun alla purjehtineita aluksia. Tämän seurauksena Yhdysvaltain laivasto kävi joukon menestykkeitä taisteluita Ranskan laivaston aluksia vastaan. Syksyyn 1800 mennessä Ranskan laivaston kaapparien ja sotalaivojen toiminta oli supistunut minimiin.
 
=== Napoleonin sodat ===
Ranskan vallankumous, joka hävitti lukuisia aatelissyntyisiä upseereita kuten Charles d'Estaing, rampautti Ranskan merivoimia. Yritys nostaa merivoimien tasoa päättyi [[Latouche TrévillenTréville]]n kuolemaan vuonna 1804 ja vuotta myöhemmin [[Trafalgarin taisteluuntaistelu]]un, jossa Nelson tuhosi yhditetynyhdistetyn ranskalais-espanjalaisen laivaston. Voittoisa taistelu takasi brittienBritannialle meriherruudenmerten Napoleonin sodistaherruuden aina toiseen maailmansotaan saakka.
 
Ranskan laivasto menetti 1793-1812 yhteensä 377 alusta tuhoten samana ajanjaksona ainoastaan kymmenen kuninkaallisen laivaston alusta. Neljässätoista kohtaamisessa Ranskan laivasto menetti 23000 miestä ja kuninkaallinen laivasto 7000. Britannian laivaston tappioista neljännes oli kaatuneita ja ranskalaisista noin puolet. Syynä tappioiden erilaisuuteen oli ranskalaisten pyrkimys vallata vastustajan alus eli tuhota mastot ja siten estää liikkuminen. Britit sitä vastoin pyrkivät tuhoamaan vihollisen taistelukyvyn ampumalla tykkimiehiä. Ranskan laivstolaivasto ei kyennyt estämään brittien toteuttamaa mannermaan sulkemusta ja siten laivasto makasi pääosan ajastaan saarretuissa satamissa.
 
=== Bourbon restauraatio ===
[[Bourbon-restauraatio]]n aikana kärsi edelleen vallankumous- ja Napoleonin sotien lamaannuksesta ja sen aiheuttamasta meriupseerikunnan epäpätevyydestä. Napoleonin sotien veteraanit kuten [[Guy-Victor Duperré]], [[Charles Baudin]] ja [[Albin Roussin]] aloittivat laivaston parantamisenuudelleen kehittämisen. UpseeristonUudistettu kehittyminenupseeristo yhdistyi uusien alusten hankintaan, mistä merkittävimpinä suuret kaksikantiset fregatit sekä linjalaivat. Tykistö standardoitiin ottamalla käyttöön 30 naulan tykit.
 
[[Sidi Ferruchin maihinnousuunmaihinnousu]]un Algerian rannikolla 14. kesäkuuta 1830 osallistui 103 sotalaivaa ja 464 kuljetusalusta Duperrén johtamana. Kaupunkia suojannutta linnoitusta Sultan Khalessia vastaan aloitettiin hyökkäys 29. kesäkuuta ja se kukistui 4. heinäkuuta, jolloin bey aloitti seuraavan päivän antautumiseen johtaneet neuvottelut. Taistelussa hinattiin höyrypursilla linjalaivat parhaisiin tulitusasemiin. Vuotta myöhemmin heinäkuun vallankumouksen jälkeen kontra-amiraali Roussin osoitti Ranskan laivaston kyvyn [[Taguksen taistelussataistelu]]ssa.
{{kesken|Historia loppuu TrafalgarinTaguksen taisteluun}}
 
== Organisaatio ==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Ranskan_merivoimat”