Ero sivun ”Esivalta” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p -toimesta
-toimesta, piostin myös omat tutkimukset, jotka eivät liity sanaan vaan voidaan lähteistettynä esittää asianomaisissa artikkeleissa
Rivi 1:
'''Esivalta''' on vanhahtavaylätyylinen nimitys, jolla tarkoitetaan julkista [[(valtio]])valtaa, jonka vallan alaisia yksityishenkilöt ovat, ja hallituksellehallituksen kuuluviaoikeuksia tehtäviäkäyttäviä suorittavia [[viranomainen|viranomaisia]]virkamiehiä.<ref>NykysuomenKielitoimiston sanakirja, 1. osa (A-K), ISBNKielikone 951-0-09105-72008</ref> Sana viittaa etenkin yksilön velvollisuuteen noudattaa valtion säätämiä lakeja ja muita määräyksiä, sekä myös [[poliisi]]- ym. viranomaisten oikeuteen käyttää tarvittaessa myös väkivaltaa.
 
[[Luterilainen kirkko|Luterilaisen kirkon]] piirissä termiä on käytetty korostamaan vallan jakamista hengelliseen ja maalliseen valtaan. [[Martin Luther]] uskonpuhdistuksen yllyttyä myös uskonpuhdistusta kannattaneiden ruhtinaiden vastaiseksi [[talonpoikaiskapina]]ksi korosti sitä, että kristillinen kirkko voi olla maallisen vallan, ajankohtaisessa tilanteessa ruhtinasvallan, puolella. Perustelu näkemykselle on haettu [[Raamattu|Raamatusta]], [[Paavali]]n roomalaisille osoittaman [[Kirje roomalaisille|kirje]]en 13. luvun 4. jakeesta, jonka mukaan ''Esivalta ei turhaan miekkaa kanna.'' <ref name="Reserviläinen:">[[Reserviläinen (lehti)|Reserviläinen]] 8/2005:Kenttäpiispa Hannu Niskanen: [http://www.reservilainen.fi/show.php?year=2005&magazine=8&article=4 Kristityllä on oikeus puolustautua,] Reserviläinen 8/2005 luettu [[23. kesäkuuta|23.6.]][[2008]] 15:12 [[EEST]] ([https://web.archive.org/web/20071110085403/http://www.reservilainen.fi/show.php?year=2005&magazine=8&article=4 Internet Archive])</ref>
 
Esivalta-ajattelusta on seurannut luterilaisten kirkkojen sopeutuminen maalliseen valtaan mm. työmarkkinajärjestöjen toivomuksiin kirkollisten juhlapyhien siirtämisessä viikonloppuihin niiden alkuperäisiltä pakoiltaan [[tulopoliittinen kokonaisratkaisu|tulopoliittisten kokonaisratkaisujen]] helpottamiseksi korvauksena vapaista lauantaista, mikä ei olisi tullut kysymykseen roomalais-katolilaisessa tai kreikkalais-katolilaisessa perinteessä. {{Lähde||15. syyskuuta 2008}} Mukautumista maalliseen valtaan kuvastavat myös erilaiset yhteiskunnan tasa-arvovaatimuksiin sopeutumiset tavalla, mitä raamatun lisäksi myös kristilliseen perinteeseen vetoavat kirkkokunnat eivät nopeasti tee.{{Lähde||15. syyskuuta 2008}} Esivalta-ajattelun mukaan esivaltaa vastaan nousseita ei haudattu kapinallisina ''siunattuun maahan'' toisin sanoen kirkkomaahan, kun esivalta oli heidät teloittanuta.<ref name="Eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisuja 2001:">[[Eduskunnan oikeusasiamies|Eduskunnan oikeusasiamiehen]] ratkaisuja 2001:eoam 1473/2006 Kansalaissodassa kuolleiden jälkikäteinen hautaan siunaaminen, [http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw/trip/?${base}=ereoapaa&${html}=eoap5000&${ccl}=define+reverse&${freetext}=tunniste=1473/2006&${snhtml}=nosyn]</ref> <ref name="Murros:">[[Murros (lehti)|Murros]]:Punaisten muistomerkit netissä, Pia Lohikoski, [[1. maaliskuuta|1.3.]][[2005]], luettu [[23. kesäkuuta|23.6.]][[2008]] 15:41 [[EEST]] [http://www.murros.net/index.php?option=com_content&task=view&id=294&Itemid=67]</ref> {{Lähde||15. syyskuuta 2008}} <!--lähteet eivät todista väitettä. Kummastakaan ei edes löydy sanaa "esivalta"-->
 
==Lähteet==
Rivi 9 ⟶ 7:
 
[[Luokka:Poliittiset käsitteet]]
 
[[en:Authority]]