Ero sivun ”Ilmailu” versioiden välillä

'''Ilmailu''' kattaa asiat, jotka liittyvät [[ilmakehä]]ssä [[Lentäminen|lentämiseen]] ja [[ilma-alus|ilma-aluksiin]].

Kansainvälisen siviili-ilmailun säännöt on luotu [[Chicago]]n sopimuksessa vuonna 1944, joka oli pohjana kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön [[ICAO]]n (International Civil Aviation Organization ) perustamiselle.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.icao.int/publications/pages/doc7300.aspx | Nimeke = Convention on International Civil Aviation - Doc 7300 | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = ICAO | Viitattu = 27.9.2014 }}</ref> Kunkin maan siviili- ja osin myös sotilasilmailua hallitsee maan ilmailulainsäädäntö. Suomen ilmailua hallitsee ilmailulaki ja tätä tehtävää toimeenpaneva elin on Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi. Se myöntä ilmailun lupakirjat ja antaa lentokonetyypeille luvan lentämiseen ja muun muassa katsastaa lentokoneet.

[[Lennonjohto]] tai -hallinta (''ATC, air traffic control'') kohdistuu kaikkeen lentoliikenteeseen valvotussa ilmatilassa. Sen vaatimuksia ajaa eniten reittilentoliikenne. Valvottua ilmatilaa ovat muun muassa lentokenttien lähialueet ja lentoväylät. Ilmailulain mukaiset säännöt pätevät myös valvomattomassa ilmatilassa.

* valvonta- ja pelastustoiminta (SAR, search and rescue) mukaan lukien metsäpalonsammutus

Suomessa yleisilmailun edunvalvoja on [[Suomen Ilmailuliitto]] ry (SIL) ja sen julkaisema [[Ilmailu (lehti)|Ilmailu-lehti]].

Ilmailu syntyi 1900-luvun alussa kokeellisten lentokoneiden, ts. Experimental-lentokoneiden, rakentamisena. Kuitenkin harrasterakenteisten [[Experimental-lentokone]]iden lentäminen oli muun muassa Yhdysvalloissa kiellettyä pitkään toisen maailmansodan jälkeen, aina 1970-luvun alkuun asti. Tämän jälkeen harrastus on kasvattanut suosiotaan kautta maailman.

Vuonna 2014 Suomessa oli rekisteröitynä 318 ultrakevyttä lentokonetta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.trafi.fi/filebank/a/1389267975/01849cf59f8ef217b9071437cb5dcd0d/13990-Rekisteri_1_1_2014.pdf | Nimeke = Ilma-alusluettelo | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Trafi | Viitattu = 27.9.2014 }}</ref> Ultrakevyiden lentäminen on saavuttanut purjelennon suosion. Vuoteen 2014 mennessä lupakirjoja on Suomess amyönnetty noin 1400. Ultrakevyen koneen paino on alle 450 kg. Sen lentämiseen oikeuttavaan lupakirjaan vaaditaan vähintään 48 tuntia teoriaopiskelua ja 25 lentotuntia. 2010-luvulla ultrakevyiden lentokoneiden onnettomuudet ovat lisääntyneet. Monet onnettomuuksista ovat johtuneet ohjaajan tekemästä virhearvioinnista.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/kotimaa/a1368420122058 | Nimeke = Ultrakevyet lentokoneet turmissa yhä useammin | Tekijä = | Ajankohta = 2013 | Julkaisija = Helsingin Sanomat | Viitattu =27.9.2014 }}</ref>

Sotilasilmailu kattaa sotilaallisen lentotoiminnan [[sota|sodan]] ja rauhan aikana [[hävittäjä (lentokone)|hävittäjä-]], pommittaja-, rynnäkkö-, kuljetus-, tiedustelu-, tulenjohto- jne. [[lentokone]]illa sekä taistelu- ja kuljetus[[helikopteri|helikoptereilla]] sekä miehittämättömillä lentokoneilla sekä lentokoulutuksen näihin tehtäviin. Suomessa tämän tehtävän toteuttaa [[Suomen ilmavoimat]].

Lentokoneteollisuus suunnittelee, valmistaa ja enenevästi myös huoltaa [[lentokone]]ita. [[Lentokoneteollisuuden historia]] lyhyesti: Lentokoneiden valmistus syntyi harrastusilmailun pohjalta ja muuntui ensimmäisen maailmansodan kautta teollisuudeksi. Sotaa seurasi alan hiipuminen ja uusi nousu toista maailmansotaa edeltävän kilpavarustelun ja sodan kautta. Kylmä sota jatkoi lentokoneteollisuuden nousukautta ja roolia sotilaallisen huipputeknologian ja kansallisen turvallisuuspolitiikan symbolina pohjoisen pallonpuoliskon maissa. Lentokonetehtaita oli valtaosassa vauraammista maissa siirtyen 1960-luvulta lähtien enenevästi suurten yhtiöiden päätuotteiden lisenssi- ja osavalmistukseen. Pienempien maiden lentokoneiden valmistuskyky liittyi yleensä sotilaskoneisiin, katso esimerkiksi [[Suomen lentokoneteollisuus]] ja [[Valtion lentokonetehdas|Valtion lentokonetehtaan]] historia. Useimpien pienempien maiden lentokoneteollisuus hiipui toisen maailmansodan jälkeen eikä 2000-luvulla enää valmista kokonaisia lentokoneita vaan kuuluu ilmavoimiensa koneiden huollon lisäksi siviili- tai sotilaslentokoneiden alihankintaketjuun. Suuria lentokonetehtaita sijaitsee etenkin Yhdysvalloissa ([[Boeing]]), Venäjällä ([[MiG]], [[Suhoi]], [[Tupolev]], [[Iljušin]]), Saksassa ([[Airbus]]), Ranskassa ([[Airbus]], [[Dassault]]), Kanadassa ([[Bombardier]]), Englannissa (British Aerospace), Italiassa (Alenia). Monet kehittyvät maat kuten Kiina ([[AVIC I]], [[AVIC II]]) Intia ([[Hindustan Aeronautics]]), Brasilia ([[Embraer]]), Indonesia ovat 1940-luvulta alkaen 2000-luvun alkuun mennessä luoneet oman kansallisen lentokoneteollisuuden.

[[Purjelento]] on ollut merkittävin ilmailuharrastus 1930-luvulta alkaen. Monissa maissa valtio on tukenut sitä merkittävästi, esimerkiksi Ranskassa valtio rahoitti jopa 80&nbsp;% purjelentokerhojen kalustosta vielä 1960-luvulla. 1930-luvun Saksassa ja Neuvostoliitossa purjelennolla oli yhteyksiä ko. maiden sotilasilmailun kehittämiseen. Myös [[Suomen Ilmailuliitto|Suomen ilmailuliiton]] edeltäjä Suomen ilmapuolustusliitto painotti maanpuolustuksellista lentämistä syksyyn 1944 asti.

Suomen purjelentotoiminta kattaa koko maan. Purjelennon piti olla vuoden 1940 Helsingin kesäolympialaisten laji.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.jamikeskus.fi/jamille/jaminhistoria/ | Nimeke = Jämi ennen | Julkaisupaikka = Jämijärvi | Julkaisija = Jämikeskus | Viitattu = 18.11.2010}}</ref> Lajin kilpailutoiminta on vilkasta edelleen. Suomessa on valmistettu muun muassa [[Polyteknikkojen ilmailukerho|PIK-]][[purjelentokone]]ita 1930-luvulta alkaen 1980-luvulle saakka.

'''[[Laskuvarjo]]''' on ilmailun keksinnöistä vanhin. [[Leonardo da Vinci]] piirsi luonnoksia laskuvarjosta, mutta keksintö lienee paljon vanhempi. [[Laskuvarjohyppy]]jä kokeiltiin [[kuumailmapallo]]ista ennen ilmaa raskaamman [[Ilma-alus|ilma-aluksen]] syntyä. Ensimmäinen laskuvarjohyppy tapahtui [[22. lokakuuta]] [[1797]].

Ensimmäisessä maailmansodan jälkipuolella Saksa antoi lentäjiensä käyttöön "elämänvarjon". Englannissa sen epäiltiin heikentävän lentäjien taistelumoraalia. Laskuvarjohyppy tuli 1920-luvulla [[Luettelo ilmailunäyttelyistä|ilmailunäytösten]] suosikkiesitykseksi.

Sen sotilaallinen käyttö maavoimissa alkoi 1930-luvulla ensin Neuvostoliitossa ja sitten Saksassa. Suomessa [[laskuvarjojääkäri]]en toiminta alkoi jatkosodan aikana. 1950-luvulta alkaen laskuvarjohyppy on kasvattanut suosiotaan harrastuksena.

[[Lennokki|Lennokit]] ovat olleet olemassa jo kauan ennen lentokonetta. Lennokit ovat harrastuksena olleet monen ammattilaisen ensikosketus ilmailuun ja nykyisin erilaisia lennokkityyppejä ja luokkia on kiinteäsiipisistä helikoptereihin ja pienistä sisälennokeista aina suuriin radio-ohjattaviin mallilennokeihin. Suomalaiset lennokkiharrastajat ovat mukana eri ilmailukerhojen, yhdistysten ja lennokkikerhon kautta myös [[suomen_ilmailuliitto|Ilmailuliiton]] toiminnassa.

Sotilakäytössä [[Miehittämätön ilma-alus|miehittämättömät ilma-alukset]] eli UAV:t ovat usein lähes "oikean" lentokoneen kokoisia, ja niiden hyötykuorma voi olla satoa tai jopa muutamia tuhansia kiloja.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.bbc.com/news/world-south-asia-10713898 | Nimeke = Drones: What are they and how do they work? | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = BBC | Viitattu = 27.9.2014 }}</ref> Siviilitoiminnassa kuten erilaisissa kuvauksissa käytetään paljon pienempiä kauko-ohjattavia koptereita, jotka pystyväät lennätäämään kevyttä kameraa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/212051-kuvauskopterimies-”naapurit-tietavat-jo-etten-vakoile-heita” | Nimeke = Kuvauskopterimies: ”Naapurit tietävät jo, etten vakoile heitä” | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Helsingin uutiset | Viitattu = 27.9.2014 }}</ref>

Kauko-ohjattavien pienoishelikopterien käyttöä sähkölinjojen tarkistuksiin alettiin Suomessa kokeilla syksyllä 2014. Ohjeet ilmatilan varaamiseen tällaisissa toiminnoissa ovat vielä kesken. Suomi kuuluu UAV:n tällaisessa ammattikäytössä edelläkävijöihin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maaseutu/robottikopteri-tarkistaa-sähköverkon-kunnon-katso-video-1.71008 | Nimeke = Robottikopteri tarkistaa sähköverkon kunnon - katso video | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Maaseudun Tulevaisuus | Viitattu = 27.9.2014 }}</ref> Ammattikäytön ohjeet laatii Trafi, harrastuskäyttöä ohjaa Suomen ilmailuliitto.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://lvs.fi/2014/07/02/lintuperspektiivissa-on-omat-saantonsa/ | Nimeke = Lintuperspektiivissä on omat sääntönsä | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Lempäälän-Vesilahden Sanomat | Viitattu = 27.9.2014 }}</ref>

Ilmailunäyttely (engl. air show) on yleensä lentokentällä järjestettävä [[lentokone]]iden näyttely, jossa tehdään lentokoneiden esittelylentoja lentonäytöksissä. Yhdysvalloissa lentonäytökset ovat kolmen suosituimman yleisötapahtuman joukossa, mukaan lukien [[baseball]].

[[Ilmailukirjallisuus]] on oma kirjallisuuden alansa, jossa julkaistaan suuri määrä teoksia koskien lentokoulutusta, eri konetyyppejä (kuvakirjoja), pioneeriaikojen lentokoneiden suunnittelijoita, lentosotaa jne.

Lentokoneiden [[Valokuvaus|valokuvauksesta]] muun muassa [[Luettelo ilmailunäyttelyistä|ilmailunäyttelyissä]] on kehittynyt oma harrasteensa. ''[[Lentokonespottaus]]'' on lentokoneiden, niiden laskeutumisten ja nousemisten seuraamista joka on nimettynä toimintana uusi mutta toimintana yhtä vanha kuin lentokone. Sen kautta harrastajat ovat vuosikymmenien ajan saaneet esimerkiksi Yhdysvaltain uusista sotilaslentokoneista vihiä. Vuonna 2005 [[Afganistanin sota (2001–)|Afganistanin sodan]] [[CIA:n vankilennot|CIA:n vankien kuljetukset]] [[Euroopan unioni]]n alueella tulivat esille mediassa bongareiden havaintojen perusteella.

[[Ilmailumuseo]] on kokoelma [[lentokone]]ita, jotka ovat esillä museomaisena näyttelynä. Osa ilmailumuseoiden kokoelmista koostuu lentokelpoisista lentokoneista, jotka usein kiertävät eri [[Luettelo ilmailunäyttelyistä|lentonäyttelyissä]]. Suurempien ilmailumuseoiden arkistoissa on esimerkiksi lentokoneiden suunnitteludokumentteja tutkijoiden käyttöä varten. Koska ilmailun historia on lyhyt, suuri osa koneista, jotka voidaan entistää näyttelykuntoon, on joko entisöity tai varastoitu museoissa.