Ero sivun ”Aleksanteri I:n rintakuva” versioiden välillä

Kun YliopistonYliopisto siirtyi Helsinkiin, päätettiin Akatemiatalon juhlasalin kateederi ja rintakuva siirtää sen mukana. Ne sijoitettiin vuonna 1832 vastavalmistuneen [[Helsingin yliopiston päärakennus|yliopiston päärakennuksen]] puolipyöreään juhlasaliin, samanlaiselle kunniapaikalle kuin Turussakin.<ref>Aittomaa 2013, s. 438, 440–441.</ref> Arkkitehti [[Carl Ludvig Engel]] huomioi juhlasalia suunnitellessaan patsaan sijoituksen.<ref name="museo" /> Koska Aleksanteri I on esitetty roomalaisasussa, Engel teki juhlasalista roomalaistyylisen, vaikka päärakennus on muuten tyyliltään kreikkalainen.{{lähde}} Engel myös sijoitti patsaan niin, että se näkyi ulos asti, kun juhlasalin ovet ja päärakennuksen pääovet olivat auki. Lisäksi juhlasali ja rintakuva olivat samalla symmetria-akselilla kuin [[Senaatintori]]n vastakkaisella puolella olevan Senaatintalon (nyk. [[Valtioneuvoston linna]]) valtaistuinsali, jossa oli Aleksanteri I:n käyttämä valtaistuin.<ref>Aittomaa 2013, s. 441–443.</ref> 1800-luvulla Aleksenteri I:n rintakuva oli paitsi läsnä kaikissa yliopiston toimintaan liittyneissä seremonioissa, myös monenlaisten keisariin liittyneiden juhlallisuuksien keskipisteenä. Sen sijaan sortovuosina ja Suomen itsenäistymisen jälkeen alkoi muodostua tavaksi, että juhlasalissa pidettävien tilaisuuksien yhteydessä patsas peitettiin näkyvistä jollain koristeella.<ref>Aittomaa 2013, s. 442, 448.</ref>