'''Gabriel (Kaleb) Savukoski''' eli '''Sau-Herra''' ([[27. syyskuuta]] [[1879]] [[Sodankylä]] – [[20. heinäkuuta]] [[1929]] [[Savukoski]]) oli kauppias ja maanviljelijä Gabriel Halosen eli ''Sau-Kaaperin'' ja tämän vaimon Susanna Hannulan poika.
Kaleb kävi alkeiskoulun Sodankylässä ja, pääsi vuonna [[1900]] ylioppilaaksi [[Oulun Lyseo]]sta,jatkaenja jatkoi opintojaan [[Helsingin yliopisto]]ssa. TuolloinHelsingissä hän tutustui moniin merkkihenkilöihin kuten [[Eino Leino]]on, [[Jean Sibelius|Jean Sibeliukseen]] ja [[Hella Wuolijoki|Hella Wuolijokeen]].
Kaleb palasi Helsingistä loppututkintoa suorittamatta isännöimään kotitilaansa, toimienja samallaalkoi toimia aktiivisesti paikallisten asioiden ajamisessa. Hän oli aloitteen tekijänä, kun [[Pelkosenniemi]] ja [[Savukoski]] erotettiin [[Sodankylä]]stä omiksi kunnikseen [[1916]]. Samoin hän myötävaikutti siihen, että rautatie rakennettiin [[Kemi]]stä [[Rovaniemi|Rovaniemelle]]. Hän myös rakennutti omalla kustannuksellaan Pelkosenniemen ja Savukosken välille maantien, joka ei ollut yhteydessä muuhun sen ajan tienverkkoon Lapissa.
[[Ensimmäinen maailmansota|Ensimmäisen maailmansodan]] aikana Kalebin eli Sau-Herran talo palveli etappipaikkana [[Muurmannin rata]]työmaalta länteen paenneille saksalaisille ja itävaltalaisille sotavangeille. Länteen opastettuja vankeja mainitaan olleen 400. Tämän toiminnan takia hän joutui joksikin aikaa vangituksi vuosina 1916 ja [[1917]].
Sau-Herra kuoli äkillisesti omaan saunarantaansa heinäkuussa [[1929]]. HänenHän oli kuollessaan pahoin velkaantunut, mutta hänen leskensä Kristiina (''Alatalo Kristiina Susanna'', naimisissa Kaleb Savukosken kanssa vuodesta 1916) onnistui pelastamaan talon pakkohuutokaupalta. Se kuitenkin tuhoutui [[Lapin sota|Lapin sodan]] aikana syksyllä [[1944]], kun saksalaiset polttivat Savukosken.
