Ero sivun ”Lähetystyö” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän 85.23.180.241 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän 62.78.155.132 tekemään versioon.
Rivi 4:
{{Pääartikkeli|[[Kristillinen lähetystyö]]}}
 
[[Kristinusko|Kristinuskossa]] lähetystyö perustuu [[Jeesus|Jeesuksen]] [[Evankeliumi Matteuksen mukaan|Matteuksen evankeliumissa]] antamaan [[Lähetyskäsky|lähetyskäskyyn]]: :"Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni ja [[Kaste|kastakaa]] heitä [[Jumala (kristinusko)|Isän]] ja [[Jeesus|Pojan]] ja [[Pyhä Henki|Pyhän Hengen]] nimeen ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa. Ja katso minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti".<ref>{{Raamatunpaikka|Matt. 28:19–20}}</ref>.
 
Kristilliseen lähetystyöhön liittyy usein yksittäisten lähetystyöntekijöiden ja ryhmien lähettäminen toisiin maihin tai toisille paikkakunnille kotimaassaan. Tähän on yleisesti liittynyt [[Evankeliointi|evankelioinnin]] lisäksi humanitääristä työtä, erityisesti [[Köyhyys|köyhien]] ja [[Syrjäytyminen|syrjäytyneiden]] parissa. Lähetystyöntekijät on valtuutettu julistamaan kristillistä uskoa (ja joskus myös suorittamaan kristillisiä sakramentteja), ja tekemään humanitääristä työtä, joka liittyy [[Talous|talouskehityksen]], [[Lukutaito|lukutaidon]], [[Koulutus|koulutuksen]], [[Terveydenhuolto|terveydenhuollon]] ja [[Orpokoti|orpokotien]] olosuhteiden kehittämiseen ja parantamiseen. Kristilliset opit (kuten monien lähetysjärjestöjen noudattama "[[rakkauden kaksoiskäsky]]") sallivat avun tarjoamisen ilman vaatimuksia kristinuskoon kääntymisestä.
Rivi 10:
2000-luvun alkuun mennessä kristinuskosta oli tullut maailmanlaajuinen uskonto. Noin kolmasosa maailman väestöstä on kristillisten kirkkojen tai yhteisöjen jäseniä. Kristinuskon väestöllinen painopiste on 2000-luvulla siirtymässä länsimaista eteläiselle pallonpuoliskolle. Aasian ja Afrikan kirkot tekevät itse lähetystyötä lähettämällä työntekijöitä uusien kansojen ja kansanryhmien keskuuteen omilla lähialueillaan ja muissa maissa. Kristinuskolla ei ole enää yhtä alueellista keskusta vaan kaikkien maanosien kirkot lähettävät lähetystyöntekijöitä muihin maanosiin.
 
[[Suomi|Suomessa]] lähetystyötä harjoittavat monet kristilliset kirkkokunnat ja yhteisöt. [[Suomen evankelis-luterilainen kirkko|Suomen evankelis-luterilaisen kirkon]] lähetystyön tekemisestä on säädetty [[kirkkolainsäädäntö|kirkkolaissa]], ja se on jokaisen evankelis-luterilaisen seurakunnan tehtävä. Kotimaassa tehtävää työtä kutsutaan sisälähetykseksi. Ulkomailla tapahtuvassa lähetystyössä Suomen evankelis-luterilaiset seurakunnat toimivat yhteistyössä kirkon lähetysjärjestöjen kanssa, joita on seitsemän: [[Suomen Lähetysseura]], [[Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys]], [[Svenska Lutherska Evangeliföreningen |Svenska Lutherska Evangeliföreningen i Finland]], [[Sanansaattajat]], [[Kansanlähetys]], [[Lähetysyhdistys Kylväjä]] ja [[Suomen Pipliaseura]]. Suurin suomalainen lähetysjärjestö on Suomen Lähetysseura, joka on perustettu vuonna 1859. Suomen Lähetysseuran näkemys lähetystyöstä on ns. kokonaisvaltainen: lähetystyö on lähimmäisen palvelua ja kristillisen sanoman eteenpäin viemistä. Kirkon lähetystyötä koordinoi Kirkon lähetystyön keskus. Muita kristillisiä lähetysjärjestöjä Suomessa ovat mm. [[Avainmedia]], [[IRR-TV]], [[Suomen Vapaakirkko]], [[Patmos Lähetyssäätiö]] ja helluntailainen [[Fida International]]. Suomen [[Monikulttuurisuus Suomessa|monikulttuuristumisen]] myötä sisälähetystyön merkitys on korostumassa. Monikulttuurisesta sisälähetyksestä eivät yleensä vastaa lähetysjärjestöt, eikä siitä yleensä käytetä nimitystä lähetystyö, vaan puhutaan seurakuntien kansainvälisestä työstä, joka käsittää niin Suomen vähemmistökulttuurien piirissä harjoitettavan diakonian ja evankelioinnin kuin myös seurakuntien kansainvälisyyskasvatuksen.
[[Suomi|Suomessa]] lähetystyötä harjoittavat monet kristilliset kirkkokunnat ja yhteisöt.
[[Suomen evankelis-luterilainen kirkko|Suomen evankelis-luterilaisen kirkon]] lähetystyön tekemisestä on säädetty [[kirkkolainsäädäntö|kirkkolaissa]], ja se on jokaisen evankelis-luterilaisen seurakunnan tehtävä. Kotimaassa tehtävää työtä kutsutaan sisälähetykseksi. Ulkomailla tapahtuvassa lähetystyössä Suomen evankelis-luterilaiset seurakunnat toimivat yhteistyössä kirkon lähetysjärjestöjen kanssa, joita on seitsemän: [[Suomen Lähetysseura]], [[Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys]], [[Svenska Lutherska Evangeliföreningen |Svenska Lutherska Evangeliföreningen i Finland]], [[Sanansaattajat]], [[Kansanlähetys]], [[Lähetysyhdistys Kylväjä]] ja [[Suomen Pipliaseura]]. Suurin suomalainen lähetysjärjestö on Suomen Lähetysseura, joka on perustettu vuonna 1859. Suomen Lähetysseuran näkemys lähetystyöstä on ns. kokonaisvaltainen: lähetystyö on lähimmäisen palvelua ja kristillisen sanoman eteenpäin viemistä. Kirkon lähetystyötä koordinoi Kirkon lähetystyön keskus. Muita kristillisiä lähetysjärjestöjä Suomessa ovat mm. [[Avainmedia]], [[IRR-TV]], [[Suomen Vapaakirkko]], [[Patmos Lähetyssäätiö]] ja helluntailainen [[Fida International]]. Suomen [[Monikulttuurisuus Suomessa|monikulttuuristumisen]] myötä sisälähetystyön merkitys on korostumassa. Monikulttuurisesta sisälähetyksestä eivät yleensä vastaa lähetysjärjestöt, eikä siitä yleensä käytetä nimitystä lähetystyö, vaan puhutaan seurakuntien kansainvälisestä työstä, joka käsittää niin Suomen vähemmistökulttuurien piirissä harjoitettavan diakonian ja evankelioinnin kuin myös seurakuntien kansainvälisyyskasvatuksen.
 
Medialähetystyöksi kutsutaan [[Radio|radion]], [[Televisio|television]], [[Satelliittitelevisio|satelliittitelevision]], [[Sosiaalinen media|sosiaalisen median]] ja [[Internet|internetin]] muiden palveluiden kautta tehtävää lähetystyötä.