Ero sivun ”Olavi J. Mattila” versioiden välillä

11 merkkiä lisätty ,  6 vuotta sitten
p
linkki täsmennyssivuun keskustapuolue using AWB
p (linkki täsmennyssivuun keskustapuolue using AWB)
| = Anna (1961
}}
'''Olavi Johannes Mattila''' ([[24. lokakuuta]] [[1918]] [[Hyvinkää]] &ndash; [[4. elokuuta]] [[2013]] Hyvinkää<ref>http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288589454844.html?pos=navnow</ref>) oli [[Valmet]] Oy:n pääjohtaja ja moninkertainen ministeri 1960–1970-luvuilla. Hänen vahvoja alueitaan olivat kauppapolitiikka ja teollisuuteen liittyneet kysymykset. Mattila kuului presidentti [[Urho Kekkonen|Urho Kekkosen]] lähipiiriin ja häntä pidettiin yhtenä [[keskustapuolueSuomen Keskusta|keskustapuolueen]]en [[K-linja]]n tukijoista, vaikka hän ei julkisesti sitoutunut mihinkään puolueeseen. Hänen uransa loppuvaihetta leimasivat taloudelliset skandaalit.
 
Mattila sai arvonimen [[Erikoislähettiläs ja täysivaltainen ministeri (arvonimi)|erikoislähettiläs ja täysivaltainen ministeri]] vuonna 1968.
Mattila syntyi keskikokoisen maalaistalon pojaksi. Lapsuudessaan hän harrasti urheilua ja liikuntaa ja ylsi myöhemmin Suomen mestaruuksiin saakka. Hän oli 200 metrin aitajuoksun [[Suomen mestari]] ja olympiavalmennettava vuoden 1940 kisoihin, jotka peruutettiin sodan vuoksi. Urheilun kautta hän tutustui Urho Kekkoseen, jonka tuella hän nousi myöhemmin asemiin politiikassa ja liike-elämässä.
 
Sodan jälkeen hän valmistui sekä [[diplomi-insinööri]]ksi (1946) että [[kauppatieteet|kauppatieteiden maisteriksi]] (1950) <ref >Mitä Missä Milloin 1982, Otava, s.&nbsp;108</ref> ja työskenteli liike-elämän palveluksessa. Vuonna 1952 hänet nimitettiin kaupalliseksi neuvokseksi Suomen Ulkomaankaupan Edistämisrahastoon, jossa hän ryhtyi solmimaan Suomelle kauppasuhteita tuoreen [[Kiina|Kiinan kansantasavalla]]n kanssa. [[Peking]]istä hän siirtyi 1957 [[Buenos Aires]]iin kaupalliseksi lähetystösihteeriksi.
 
==Poliitikkona ja ministerinä==
Vuonna 1960 hänet nimitettiin monelle yllätyksenä Kauppa- ja Teollisuusministeriön kauppaosaston päälliköksi. Virka oli keskeinen Suomen idänkaupassa. Hän alkoi päästä sisäpiireihin vallankäytön ytimessä ja pääsi myös läheiseen suhteeseen presidentti Urho Kekkosen kanssa ja tämän luottomieheksi. Osaksi tämä johtui yhteisistä taustoista: molemmat olivat maalaistalon poikia ja entisiä huippu-urheilijoita. Lisäksi molemmilla oli sama puoluetausta. Mattila ei kuitenkaan koskaan sitoutunut julkisesti puolueisiin, mutta vähitellen hänestä tuli yksi puolueen [[K-linja]]n johtohahmoista, joka vaikutti kulissien takana poliittisiinkin asioihin.
 
Hänet nimitettiin [[ulkomaankauppaministeri]]ksi [[Karjalaisen I hallitus|Ahti Karjalaisen ensimmäisen hallituksen]] loppuajaksi vuoden 1963 lopulla. Karjalaisen jälkeen nimitetyssä [[Reino R. Lehto|Reino R. Lehdon]] virkamieshallituksessa hän oli [[kauppa- ja teollisuusministeri]]nä. Hän toimi kahteen otteeseen myös [[ulkoministeri]]nä. Kesällä 1975 Mattila oli [[Liinamaan hallitus|Liinamaan hallituksessa]] ulkoministerinä ja toimi Kekkosen oikeana kätenä [[ETYK]]-kokouksen aikana.
 
Hänelle kertyi 1077 ministeripäivää kuudessa hallituksessa joko ulkoministerinä tai ulkomaankauppaministerinä 1960- ja 1970-luvuilla.
 
Mattila lukeutui Kekkosen niin sanottuihin perässähiihtäjiin. Hän piti tiiviisti yhteyttä [[Tamminiemi|Tamminiemeen]] ja oli usein mukana lounaspöydässä Kekkosen tavatessa ruotsalaisen teollisuusjohtajan [[Marcus Wallenberg]]in. Tuon ajan Suomessa politiikan ja talouden keskeisenä tekijänä oli Suomen ja [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] kahdenvälinen kauppa, jossa Suomi sai myydyksi teollisuustuotteitaan itänaapuriin ja ostetuksi vastavuoroisesti halpaa öljyä, sähkövetureita ja muun muassa ydinvoimalan. Idänkauppa oli puhtaasti poliittista toimintaa, jolloin teollisuus ja erityisesti valtionyhtiöt olivat tiukassa poliittisessa talutusnuorassa.
==Viitteet==
{{Viitteet}}
 
 
{{Edeltäjä-seuraaja|Logo=
|Titteli=[[Suomen kauppa- ja teollisuusministeri]]
|Kommentti=1963−1964<br /><div style="border-top:1px solid #889; margin-top:3px; padding-top:3px;">1970}}
 
 
{{Edeltäjä-seuraaja|Logo=
13 002

muokkausta