Ero sivun ”Nollatutkimus” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti poisti 1 Wikidatan sivulle d:q4943596 siirrettyä kielilinkkiä |
Jmk (keskustelu | muokkaukset) selvennä |
||
Rivi 3:
On sanottu, että nollatutkimus voi olla kuitenkin hyödyllistä, jos sen tarkoituksena on opettaa tutkimuksen tekijälle [[tieteellinen menetelmä|tieteellistä menetelmää]] ja [[tieteellinen kirjoittaminen|tieteellistä kirjoittamista]]. [[tohtori|Tohtorin]] opinnäytetyöllä täytyy olla jotain tieteellistä arvoa.
Käsitteenä nollatutkimus esiintyi ensi kerran Seppo Sisätön vuonna 1974 julkaisemassa [[tiedepolitiikka|tiedepoliittisessa]] [[pamfletti|pamfletissa]] ''Operaatio nollatutkimus''. Siinä esitetyn määritelmän mukaan nollatutkimus ei tuota tieteellistä perustietoa, eikä myöskään yhteiskuntaa ja sen päätöksentekijöitä hyödyntävää tietoa.{{selvennä|Miksi tutkimuksen pitäisi hyödyntää ts. käyttää hyödyksi päätöksentekijöitä?}} Pamfletti sai aikaan [[eduskuntakysely]]n tuolloin noudatetusta tiedepolitiikasta. Kirjoittajan tukena oli taustaryhmä, johon kuuluivat muun muassa [[Klaus Waris]], [[Pertti Pesonen]], [[Osmo A. Wiio]], [[Jaakko Numminen]] ja [[Oiva Ketonen]].
Pilapiirtäjä [[Kari Suomalainen|Kari Suomalaisen]] piirroksissa nollatutkimuksen henkilöitymäksi tuli risupartainen erikoistutkija [[Rauno Murju]].<ref>{{Lehtiviite | Tekijä =Hetemäki Lauri | Otsikko =Mikään ei ole niin käytännöllistä kuin hyvä teoria! | Julkaisu = Metsälehti | Ajankohta =1999 | Vuosikerta = | Numero =9 | Sivut = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite= | Tunniste= | www =http://www.metla.fi/pp/LHet/ml7.htm | www-teksti =Artikkelin verkkoversio Metlan sivuilla | Tiedostomuoto = | Viitattu = 17.6.2010 | Kieli = | Lopetusmerkki = }}</ref>
| |||