Ero sivun ”Aarre Simonen” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
35 000 -> 350 000 kuten lähteessä https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_rikoksista_tuomituista_kansanedustajista |
||
Rivi 44:
Poliittisen toimintansa ohella Simonen oli mm. [[Imatran Voima]] Oy:n ja Oulujoki Oy:n hallintoneuvostojen puheenjohtaja, [[Kemijoki (yritys)|Kemijoki Oy]]:n ja [[Lännen Tehtaat|Lännen Tehtaiden]] hallintoneuvostojen, [[Autoliitto|Autoliiton]] ja Suomen siviili- ja asevelvollisuusinvalidien liiton varapuheenjohtaja, [[Rakennuskunta Haka]]n ja [[Outokumpu Oy]]:n hallintoneuvostojen jäsen sekä [[Helsingin kaupunginvaltuusto]]n, [[Turun yliopisto]]n valtuuskunnan ja [[Intimiteatteri]]n kannatusyhdistyksen johtokunnan jäsen.
Syksyllä 1961 Simonen tuomittiin niin sanotussa [[Kätilöopiston juttu|Kätilöopiston jutussa]] [[Valtakunnanoikeus|Valtakunnanoikeudessa]] rangaistukseen ministerinä tehdystä virkarikoksesta. Simonen selvisi sakoilla jotka ovat valtakunnanoikeuden suurimmat langettamat sakot tähän asti noin
Myöhemmin Simonen nimitettiin oikeusministeriksi, jolloin oikeisto-oppositio teki tämän johdosta [[välikysymys|välikysymyksen]]. Välikysymyksen mukaan Simonen täytti perustuslaissa ministereiltä vaadituista ominaisuuksista – syntyperäinen Suomen kansalainen, rehelliseksi ja taitavaksi tunnettu – vain kansalaisuutta koskevan kriteerin. Koska hallitus sai äänestyksessä eduskunnalta luottamuksen, on Simonen tiettävästi ainoa Suomessa eduskunnan päätöksellä rehelliseksi todettu henkilö. Toisaalta oikeusministeriön hallitusneuvoksena Simosen ministerikaudella toiminut [[Kai Korte]] on muistelmissaan luonnehtinut Simosta yhdeksi parhaista esimiehistään, joka "delegoi valtaa, mutta kantoi vastuun itse".
| |||