Ero sivun ”Taistelu Britanniasta” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →RAF:n vieraat kansallisuudet: -ref. lis. -listassa main. k-viite |
p →RAF:n vieraat kansallisuudet: -ref. lis. Esitetään päivätty ja esitarkistettu verkkoviittaus luotettavaan sivustoon. Englannin kielinen verkkosivu. |
||
Rivi 118:
Briteille tuotti suuren ongelman koulutettujen lentäjien puute. Pulaa korjattiin rekrytoimalla Britanniaan paenneita puolalaisia, ranskalaisia ja tšekkiläisiä pilotteja. Lentäjiä otettiin myös laivaston lentojoukoista (Fleet Air Arm). Kuninkaallisiin ilmavoimiin oli myös liittynyt lentäjiä eri puolelta Britannian entisiä siirtomaa-alueita. Yhdysvalloistakin heitä liittyi vapaaehtoisina.
Natsi-Saksan valtaamista maista paenneista lentäjistä eniten oli puolalaisia, ja heistä muodostettiin Hurricanella lentäneet 302- ja 303-laivueet. Ne saivat pian mainetta raivokkaasta taistelutavastaan. Laivue 303 saavutti 44 pudotusta, mikä oli eniten kaikista Hurricanella lentäneistä yksiköistä.<ref>Leo McKinstry</ref> Useilla pakolaislentäjistä oli taistelukokemusta. Tŝekkiläinen Frantisek Dolezal oli taistellut ensin Ranskassa paettuaan Sudeettialueiden miehitystä.<ref>1192.html</ref> Hän saavutti taistelussa Britanniasta kuusi pudotusta, joista oli kolme jaettua. Puolalaisista Spitfire-koneilla lentäneistä menestyksekkäin oli Henryk "Sneezy" Szczęsny.<ref>http://www.cieldegloire.com/005_szczesny.php (Viitattu 24.9.2014)</ref> Hän saavutti neljä henkilökohtaista ja yhden jaetun voiton. Puolassa hän oli ampunut alas kaksi konetta.<ref>Price, 2002: s. 27</ref> Monien pakolaislentäjien kielitaidottomuus aiheutti ongelmia.<ref>Szczesny.htm</ref> Heidän tappionsa olivat kuitenkin selvästi pienemmät kuin varsinaisten brittilentäjien{{Lähde|16. syyskuuta 2008}}, mikä johtui siitä, että heillä oli usein taistelukokemusta entuudestaan.
Yhdysvaltalainen Hurricane-laivueessa ''Eagle Squadron'' lentänyt William Dunn saavutti kolme pudotusta. Myöhemmin hänestä tuli ensimmäinen maansa hävittäjä-ässä toisessa maailmansodassa lentäessään Spitfire Mk II -konetta.<ref>Alfred Price</ref> Majuri [[Adolph Malan]] oli menestyksekkäin eteläafrikkalaisista. Hän saavutti taistelussa Britanniasta 21 pudotusta, joista kuusi oli jaettua. Hän oli merkittävä taktikko. Uusiseelantilainen luutnantti Alan Deere pudotti 15 konetta, joista kaksi oli jaettuja ilmavoittoja. Tuleva irlantilainen ässä [[Paddy Finucane|Brendan ”Paddy” Finucane]] (yhteensä 26 täyttä ja kuusi jaettua ilmavoittoa) pudotti taistelussa Britanniasta yhden koneen. Kanadalaisia pilotteja oli mukana taistelussa, koska Kanada oli ulkopolitiikassaan Yhdistyneen kuningaskunnan alainen. Australialla ja Uudella-Seelannilla oli omat ilmavoimat, mutta myös niiden lentäjiä oli vapaaehtoisina mukana. Eniten ilmavoittoja RAF:n riveissä tuona aikana (heinäkuusta lokakuuhun 1940) saavutti [[Eric Lock]], 23 kappaletta.
| |||