Ero sivun ”Neuvostoliiton talvioffensiivi 1941–1942” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
kh |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 3:
'''Neuvostoliiton talvioffensiivi 1941–1942'''{{tarkenna|Onko nimi jonkin lähteen mukainen Suomessa on totuttu puhumaan talvihyökkäyksestä}} oli toisessa maailmansodassa nimitys [[puna-armeija]]n talvella 1941-42 tekemille vastahyökkäyksille [[Wehrmacht|saksan armeijaa]] vastaan. Offensiivin voidaan katsoa alkaneen 5. joulukuuta 1941 [[Moskovan taistelu]]n epäonnistuttua ja päättyneen 30. huhtikuuta 1942<ref>Erickson 2003, p.249.</ref>. Lähes kaikki taistelut talven ajalta päättyivät Neuvostoliiton voittoon saksalaisista. Saksalaisten saavutettua merkittävän voiton [[Toinen Harkovan taistelu|Toisessa Harkovan taistelussa]] toukokuussa 1942, he kykenivät jälleen aloittamaan kesähyökkäyksen Neuvostoliittoa vastaan etelässä.
Neuvostoliitto oli laatinut yksityiskohtaisen suunnitelman puolustaa Moskovaa . Vuosisatojen kokemus puolustusasemissa oli heidän puolellaan, kuten [[Napoleon Bonaparte]] oli hävinnyt tässä kaupungissa ja sen alueella. Tämä epäonni iski jälleen, kun Adolf Hitler ja hänen armeijansa, entinen liittolainen Josif Stalin ennen 22 päivää kesäkuuta 1941 aloittivat sodan. Saksa olivat saavuttanut voittoja Moskovan liepeillä. Tämä tapahtuma ei kylvännyt paniikkia väestön keskuudessa silti he alkoivat valmistella talvioffensiivin toimenpiteitä. Neuvostoliitto rakensi ensin syviä juoksuhautoja , muureja ja aseita suojaamaan ilmahyökkäyksiltä. Idässä Uralililla, Neuvostoliittolaiset rakensivat uuden tyyppisiä panssarivaunuja, kuten T-34. T-37 ja T-60 , jotka myös lopulta ottivat osaa hyökkäykseen aina Berliiniin. Muita uusia hyökkäysaseilla sisältyvät niiden pelättiin [[Katjusha]] sinko ja hiljattain perustettu pataljoonaa niiden armeija. Saksalaiset, odottivat nopea voitto Neuvostoliitossa, eivät yksinkertaisesti olleet valmiita purevan kylmää Moskovan talveen ja Kenraali Talvi oli suurin syy siihen, ettå ei voitettu Moskovan taistelua. Saksalaiset olivat lähettäneet valtavat määrät tankkeja ja tykistöä tämän eteen, mutta niissä olivat aina vähän öljyä. Heidän oli pidettävä tulta lämmittäkseen tankkien moottoreita vain pitääkseen ne taistelu-valmiudessa. Monet sotilaat kuolivat kylmässä jotka olivat usein alle -10 ° C: ssa. Neuvostoliittolaiset tarkasti näkivät, miten tilanne kehittyi ja alkoi hyökätä jäätyneitä saksalaisia kohti jotka olivat vihdoin ajettu pois Moskovan alueella 7 päivänä tammikuuta 1942. Neuvostoliitto jatkoi hyökkäyksiä ja toimintaa pidettiin tammikuussa välillä järvien Rzhev ja Seliger . Siinä taistelussa
==Luettelo taisteluista==
{{Korjattava|käytetyt nimet tarvitsevat täsmälliset lähteet tai muun perusteen}}
|