Ero sivun ”Lappeenrannan humppafestivaalit” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tetopa (keskustelu | muokkaukset)
Artikkelien tiivistelmissä ei käsittääkseni tarvita lähdettä ->kun asiahan käy selville alla...
GEbot (keskustelu | muokkaukset)
p linkki täsmennyssivuun iskelmä using AWB
Rivi 11:
| nettisivut =
}}
'''Lappeenrannan humppafestivaalit''' oli [[Lappeenranta|Lappeenrannassa]] vuosina 1977–1988<ref name=mustk>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Suuri musiikkitietosanakirja Kuul-N| Vuosi = 1991 | Sivu = 32| Selite = Lappeenranta| Julkaisupaikka = Keuruu| Julkaisija = Weilin+Göös| Tunniste = ISBN 951-35-4728-0 | Viitattu = 22.1.2012 | Kieli = }}</ref><ref name=ess>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ess.fi/?article=305252 | Nimeke =Lahtelaisparin humppamaraton siirtyi Lappeenrannan teatteriin | Tekijä = | Selite = | Julkaisu = Etelä-Suomen Sanomat| Ajankohta =27.11.2010 | Julkaisija = | Viitattu =23.1.2012 }}</ref> järjestetty vuotuinen [[humppa]]musiikin ympärille rakennettu kesätapahtuma, joka keräsi alkuvuosina parhaimmillaan kymmeniätuhansia kävijöitä<ref name=ets>{{Verkkoviite | Osoite = http://www2.lappeenranta.fi/lehtitietokanta/artikkeli.php?id=41 | Nimeke = Humppa-Heikille Lappeenranta ehtymätön kirja-aiheiden sampo| Tekijä =Antti O. Arponen | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =30.06.2003 | Julkaisija = Etelä-Saimaa| Viitattu = 23.1.2012 }}</ref><ref name=apu>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.apu.fi/artikkeli/humppafestivaalit-teatterin-nayttamolla | Nimeke = Humppafestivaalit teatterin näyttämöllä| Tekijä = Eve Hietamies | Selite = | Julkaisu = Apu| Ajankohta = 17.11.2010| Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = A-lehdet| Viitattu =23.1.2012 }}</ref>. Tapahtuma järjestettiin yleensä heinäkuun ensimmäisenä viikonvaihteena.<ref name=ets/> Humppafestivaaleja on sanottu Suomen ensimmäiseksi [[iskelmäIskelmämusiikki|iskelmäfestivaaliksi]]festivaaliksi, jonka alkuvuosien valtaisa kansansuosio pohjautui yleiseen 1970-luvun "humppakuumeeseen". Tapahtuman on arvioitu elvyttäneen myös yleisellä tasolla suomalaisten kiinnostusta tanssimusiikkiin 1970- ja 1980-lukujen vaihteessa. Toisaalta sen on arvosteltu leimanneen Lappeenrantaa kauan päättymisensä jälkeenkin kaupallisella ja rahvaanomaisella imagollaan.
 
==Historia==
Rivi 21:
Ensimmäiset humppafestivaalit vuonna 1977 järjesti [[Heikki Hietamies|Heikki Hietamiehen]] ja [[Ilpo Hakasalo]]n vuonna 1976 perustama yhdistys ''Humpan Ystäwät ry.''<ref name=mustk2>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Suuri musiikkitietosanakirja He-Kuud| Vuosi = 1990 | Sivu = 54| Selite = humppa (kirj. Pekka Jalkanen) | Julkaisupaikka = Keuruu| Julkaisija = Weilin+Göös| Tunniste = ISBN 951-35-4727-2 | Viitattu = 23.1.2012 | Kieli = }}</ref> Tapahtumasta tuli välitön yleisömenestys.<ref name=Vanhasalo/> Myös Lappeenrannan kaupunki tuki tapahtumaa 19&nbsp;000 [[Suomen markka|markalla]]<ref name=Oksala>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.yle.fi/media/asxgen.php?file=radiosuomi/etelakarjalanradio/PEKKAOKSALA.wma | Nimeke = Toimittaja Pekka Oksala raportoi humppafestivaalien saamasta rahoituksesta| Tekijä = Pekka Oksala| Tiedostomuoto = wma| Selite = | Julkaisu = Kaakkois-Suomen aluekatsaus| Ajankohta = 25.10.1977| Julkaisupaikka = | Julkaisija = Yleisradio| Viitattu = 26.1.2012 | Kieli = }}</ref> rakentaen sen yhteyteen "Tuutha siekii" -satamaportin. Kaupunginjohtaja [[Jarmo Kölhi]]n mukaan festivaalista aiottiin tehdä kilpailukykyinen kulttuurikesätapahtuma, vaikka se ei välttämättä "kykenisikään kilpailemaan [[Savonlinnan oopperajuhlat|Savonlinnan oopperajuhlien]] kanssa".<ref name=kotih>{{Verkkoviite | Osoite = http://www2.lappeenranta.fi/lehtitietokanta/artikkeli.php?id=7990 | Nimeke = Humpan hurmiosta Blue Laken pohjamutiin| Tekijä = Anne Kotiharju | Selite = | Julkaisu = Etelä-Saimaa| Ajankohta =27.5.2007 | Julkaisija = | Viitattu =24.1.2012 }}</ref> [[Pekka Oksala]]n mukaan ensimmäisen festivaalin kävijämäärä oli arvioijasta ja laskutavasta riippuen 15&nbsp;000&nbsp;- 30&nbsp;000. Samaten arviot festivaalin tuottamasta taloudellisesta hyödystä olivat jokseenkin vaihtelevia.<ref name=Oksala/>
 
Humppafestivaaleille tuli osallistujia parhaimmillaan bussilasteittain<ref name=apu/> ja kävijämäärä oli enimmillään 60&nbsp;000 vuonna 1978. Varsinaisia lipun tapahtumaan lunastaneita oli tuolloin noin 40&nbsp;000.<ref name=kotih/> Lappeenrannan kaupunki tuki vuoden 1978 tapahtumaa 58&nbsp;500 markalla.<ref name=Oksala/> Muina alkuvaiheen vuosina kävijämäärä vaihteli 20&nbsp;000 ja 35&nbsp;000 välillä.<ref name=kotihVanhasalo/><ref name=Vanhasalokotih/>
 
Festivaaleilla järjestettiin varsinaisen paritanssiviihteen lisäksi esimerkiksi humppaorkesterikilpailu<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://odessajaperttiniemi.com/historiikki.htm | Nimeke =Tiesitkö tämän Odessasta? | Tekijä = Pertti Niemi ja Odessa | Selite = | Julkaisu = odessajaperttiniemi.com| Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu =24.1.2012 }}</ref><ref name=Pollari>{{Verkkoviite | Osoite = http://satumaa.yle.fi/levyarviot/2011-01-11/suvi-karjula-sydanten-tango | Nimeke =Suvi Karjula: Sydänten tango | Tekijä = Kalevi Pollari | Selite = | Julkaisu = yle.fi/Satumaa| Ajankohta =11.1.2011 | Julkaisija = YLE| Viitattu = 23.1.2012 }}</ref>, festivaali avattiin "humppakulkueella" ja tanssiparit kilpailivat kestävyydessä keskenään humppamaratonilla.<ref name=juntunen>{{Verkkoviite | Osoite = http://www2.lappeenranta.fi/lehtitietokanta/artikkeli.php?id=13877 | Nimeke = Kun humppa vielä soi| Tekijä = Kaisa Juntunen | Selite = | Julkaisu = Etelä-Saimaa| Ajankohta = 3.11.2010 | Julkaisija = | Viitattu =24.1.2012 }}</ref> Lappeenrannan tori muuttui "humppatoriksi" ja paikalle kokoontui paljon väkeä markkinamaisiin tunnelmiin.<ref name=juntunen/> Alkuvuosina tapahtuma sai myös laajaa mediahuomiota<ref name=ets/>, eritoten [[MTV3|Mainostelevision]] 1970-luvun lopulla "hiljaista enemmistöä" myötäilleen musiikkipolitiikan ansiosta<ref name=mustk2/>. Neljänä ensimmäisenä vuonna festivaaleille lähetti tervehdyksensä Hietamiehen mukaan jopa [[Suomen tasavallan presidentti|tasavallan presidentti]] [[Urho Kekkonen]]. Myös [[maaherra]] osallistui tapahtuman pääkonsertteihin.<ref name=ets/><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.yle.fi/media/asxgen.php?file=radiosuomi/etelakarjalanradio/HEIKKIHIETAMIES.wma | Nimeke = Heikki Hietamies oli vuosia humppafestivaalien puuhamies - muistot eivät ole pelkästään myönteisiä| Tekijä = | Tiedostomuoto = wma| Selite = | Julkaisu = http://yle.fi/alueet/etela-karjala/| Ajankohta = 27.4.2010| Julkaisupaikka = | Julkaisija = Yleisradio| Viitattu = 26.1.2012 | Kieli = }}</ref>
Rivi 28:
Festivaalien eräs päätapahtumista oli humppamaraton, jossa tanssittiin humppaa 55 minuutin pituisissa jaksoissa. Tanssijaksojen välillä pidettiin viiden minuutin tauko. Kilpailu päättyi, kunnes tanssilattialla oli enää viimeinen pari jäljellä.<ref name=ess/> [[Ensiapu]]ryhmä oli valmiina ja hoiti kilpailijoiden rakkoja ja kramppeja.<ref name=juntunen/> Aloitusvuoden maratonennätykseksi saatiin 38,5 tuntia.<ref name=kotih/> Vuonna 1980 festivaaleilla saavutettiin humppamaratonin maailmanennätys, jossa voittajapariskunta tanssi yhteen menoon 65 tuntia ja 15 minuuttia.<ref name=apu/> Vuonna 1981 sää oli helteinen ja maratonin voitto heltisi 31 tunnin suorituksella.<ref name=kotih/>
 
Vuoden 1982 ennätykseksi on mainittu jopa 68 tunnin suoritus.<ref name=kotihVanhasalo/><ref name=Vanhasalokotih/> Lähes kolmen vuorokauden jälkeen kilpailijapariskuntien liikehdintä ei tosin kaikkien mielestä enää juurikaan muistuttanut tanssimista. Monet kilpailijaparit olivat festivaalien vakiovieraita, joista uskollisimmat saattoivat osallistua tanssimaratonille jopa kymmenenä vuonna.<ref name=hulhum>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/alueet/etela-karjala/2010/04/hulluna_humpasta_taas_1636180.html | Nimeke = Hulluna humpasta taas!| Tekijä = | Selite = | Julkaisu = yle.fi| Ajankohta =27.4.2010 | Julkaisija = YLE Etelä-Karjala | Viitattu =23.1.2012 }}</ref> Tanssimaratoonarien suoritusta on toisaalta kuvattu "kauheaksi koettelemukseksi", toisaalta vakiokilpailijoilla on kerrottu olleen jopa omia faneja, jotka toivat heille kortteja ja ruusuja. Myös yleisön kannustuksen on kerrottu yltyneen hurjiin mittoihin kilpailujen edetessä.<ref name=apu/>
 
===Sivistyneistön ja kaupungin johdon vastustus===
{{Sitaatti2|right|''Humppakaupungin maine on myös rasite. Kutsutaanko esimerkiksi humppakaupungin miestä ministeriksi? Mene ja tiedä.''|Paikallislehden pakinoitsija "Myyrä" Pekka Oksalan mukaan<ref name=Oksala/>}}
Vaikka tapahtuma toi Lappeenrantaan runsaasti matkailijoita, se kohtasi vastustusta Lappeenrannan kaupungin päättäjien<ref name=ets/> ja sivistyneistön taholta<ref name=apu/>, eikä kaupungin johto juurikaan vieraillut tilaisuuksissa.<ref name=ets/><ref name=yleetk>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/alueet/etela-karjala/2011/07/saimaa_open_air_markkinoi_rauhaa_2738870.html | Nimeke = Saimaa Open Air markkinoi Rauhaa| Tekijä = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =22.7.2011 | Julkaisija = YLE Etelä-Karjala | Viitattu =23.1.2012 }}</ref> Esimerkiksi kaupungissa vaikuttaneen, [[jazz]]-musiikista enemmän pitäneen, pastori Matti J. Kurosen kerrotaan kulkeneen kaupungilla "Humpan vihollinen" -paita päällä. Heikki Hietamiehestä ja festivaaleista tehtiin pilaa paikkakunnan vappujulkaisussa ja tapahtumaa kritisoitiin runsaasti paikallislehdessä.<ref name=yleetk/> Kaupungin paremman väen sanottiin muuttaneen festivaalin ajaksi toisaalle humppaa karttaakseen.<ref name=kotih/> Myös kaupungin johdon on kerrottu pitäneen tapahtumaa "junttimaisena"<ref name=hulhum/>, vaikka Lappeenrannan kaupunki tukikin festivaalia taloudellisesti enimmillään noin 150&nbsp;000 markalla<ref name=kotih/>. Janne Saarakkalan mukaan humppafestivaalit olivat ensimmäisiä 1970-luvun massatapahtumia, johon alettiin myydä pääsylippuja siinä missä tapahtumat oli aiemmin toteutettu talkoilla. Tämä aiheutti humppafestivaaleille kaupallisen imagon, joka hänen mukaansa saattoi olla eräs syy sen yleensäkin huonolle maineelle.<ref name=hulhum/> Kaupungin tuki lakkasi vuonna 1981<ref name=yleetkVanhasalo/><ref name=Vanhasaloyleetk/> ja festivaali tuotti 10&nbsp;000 markan tappiot<ref name=kotih/>.
 
===Suosio hiipuu 1981–1988===
Kaupungin vetäydyttyä tapahtumasta järjestäjät pyrkivät kosiskelemaan festivaalin uudeksi pitopaikaksi [[Lahti|Lahtea]]. Lyhyt varoitusaika kariutti kuitenkin festivaalin siirtämisajatukset.<ref name=Vanhasalo/> Myös Heikki Hietamies sai tarpeekseen arvostelusta, jota hän koki muun muassa toimittaja [[Anna-Kaisa Hermunen|Anna-Kaisa Hermusen]], kuten yleensäkin festivaalin arvostelijoiden taholta. Hän jätti humppafestivaalien järjestelytehtävät siirtyen perustamaan [[Tangomarkkinat|Seinäjoen tangomarkkinoita]] (alk. 1985) yhteistyössä [[Tauno Äijälä]]n ja [[Lasse Lintala]]n kanssa.<ref name=apu/> Humppafestivaaleja järjestettiin silti vuosittain talkoovoimin aina vuosikymmenen loppupuolelle saakka.<ref name=yleetk/> Vuodesta 1981 alkaen tapahtuman järjestämisestä vastasi Lappeenrannan harmonikkakerho paikallisten urheiluseurojen tuella.<ref name=kotihVanhasalo/><ref name=Vanhasalokotih/>
 
Kävijämäärät alkoivat laskea voimakkaasti, vaikkakin festivaali jaksoi yhä houkutella uskollisia humppamaratoonareita.<ref name=hulhum/> Samoihin aikoihin humppainnostus yleensäkin oli Suomessa hiipumassa, minkä esimerkiksi [[Toivo Kärki]] oli todennut senaikaisissa muistelmissaan.<ref name=Vanhasalo/> Vuonna 1984 järjestäjät kokeilivat tapahtumaan liittyen lasten Känkkäränkkä-tapahtumaa ja [[Lappeenranta-sali]]ssa järjestettyjä konsertteja. Vuonna 1986 Heikki Hietamies vieraili tapahtuman 10-vuotisjuhlassa.<ref name=kotih/>
Rivi 71:
 
==Vaikutus==
Festivaalien humppakilpailuun tuotettiin runsaasti erityisesti sinne tarkoitettuja [[iskelmäIskelmämusiikki|iskelmiä]], eritoten humppia, miltä pohjalta toimittaja [[Kalevi Pollari]] on arvellut termin "käyttöiskelmä" syntyneen [[suomen kieli|suomalaiseen]] sanastoon.<ref name=Pollari/> Festivaali antoi innoituksensa muun muassa [[Erkki Junkkarinen|Erkki Junkkarisen]] levyttämään humppaan ''Lappeenrantaan''.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://pomus.net/001468 | Nimeke =Erkki Junkkarinen | Tekijä = Erkki Pälli | Selite = | Julkaisu = Pomus | Ajankohta = | Julkaisija = Populaarimusiikin museo| Viitattu =23.1.2012 }}</ref> Heikki Hietamiehen mukaan festivaalin perimmäisenä tarkoituksena olikin suomalaisen [[tanssimusiikki|tanssimusiikin]] "pelastaminen" ja sitä voidaan pitää jopa ensimmäisenä suomalaisena iskelmäfestivaalina. Hietamies itse on arvioinut tuhansien ihmisten kiinnostuneen uudelleen tanssimusiikista festivaalin ansiosta ja sillä oli suuri merkitys ainakin paikkakunnan omien tanssilavojen ja urheiluseurojen toiminnan elpymiselle.<ref name=hulhum/>
{{Sitaatti2|right|''Lähde Lappeenrantaan humppa siellä soi, lähde Lappeenrantaan kansa karkeloi.<br />Mennään käymään sie ja mie nyt kahdestaan, ilot ei lopu milloinkaan!''|Lappeenrantaan|san. [[Juha Vainio]], 1977}}