Ero sivun ”Eine Laine” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
GEbot (keskustelu | muokkaukset)
p linkki täsmennyssivuun iskelmä, typos fixed: alunp → alun p using AWB
Rivi 30:
==Lapsuus ja nuoruus==
 
Eine Laine syntyi kotonaan ”kosteaan ja vuotavaan huoneen ja keittiön asuntoon” [[Kasarmikatu (Helsinki)|Kasarmikatu]] 4:ssä Helsingissä talousvaikeuksissa elävän perheen kolmanneksi lapseksi. Hänellä oli kaksi vanhempaa sisarusta, veli Yrjö Laine ja sisko [[Laina Laine|Impi Laina Laine]], josta tuli myös näyttelijä. Hänen äitinsä, liikkeenharjoittaja Maria Sofia Paaso oli kotoisin [[Ii]]stä. Hän tuli alunperinalun perin Helsinkiin piiaksi, ja avioiduttuaan hankki tuloja perheelle ompelijana. Hän kuului raittiusyhdistykseen sekä työväenyhdistykseen, ja loistavana puhujana eteni naisosaston puheenjohtajaksi. Isä Filip Laine oli muurari ja lähtöjään [[Hartola]]sta. Perhe joutui vaihtamaan usein asuntoa maksamattomien vuokrien takia. Maria Laine vastusti kiivaasti [[Venäjän keisarikunta|Venäjä]]n [[imperialismi]]a Suomessa ja joutui sen takia poistumaan maasta vuonna [[1913]]. Filip Laineen työ muurarina rakennuksilla oli kausiluontoista ja hänen [[alkoholismi|alkoholistinen]] elämäntyylinsä varjosti perheen elämää. Filip Laine oli musikaalisesti lahjakas, kun taas Maria Laine oli teatterin ystävä. Eine Laine koki myöhemmin elämässään vastenmielisyyttä sekä politiikkaa että alkoholia kohtaan. Vuoden vanhana Eine sairasti [[Tuhkarokko|tuhkarokon]] ja sen jälkitautina vaikean silmätulehduksen. Myöhemmällä iällä hän oli vaarassa menettää näkönsä, mutta toinen silmä onnistuttiin pelastamaan.
 
Eine Laine oli nuorena kiinnostunut säveltaiteesta. Lapsena hän kävi ystävineen salaa kuuntelemassa kuuluisan [[Aino Ackté]]en laulua. 15-vuotiaana hän esitti ystävänsä Kaija Oleniuksen kanssa duettoja [[Raittiusyhdistys Koitto|raittiusyhdistys Koitossa]] ja he saivat myös näytellä ujon ja reippaan tytön roolit näytelmässä ''Ensilempi''. He kävivät katsomassa myös [[Suomen Kansallisteatteri|Kansallisteatteri]]n esityksiä. Laine opiskeli [[Helsingin suomalainen tyttökoulu|Helsingin Suomalaisessa tyttökoulussa]].<ref name="TM187JA188">''Teatterin maailma'', s. 187–188.</ref> Hän jätti koulun kesken, mistä hänen äitinsä ei pitänyt. Toimistotöiden ohessa Laine näytteli [[Helsingin Kansanteatteri|Koiton näytelmäseura]]ssa. [[Helsingin kaupunginteatteri|Kansan Näyttämöllä]] hän säesti laulunäytelmiä, joissa esiintyi hänen isosiskonsa [[Laina Laine]]. Siskokset esiintyivät lukuisissa tilaisuuksissa; Eine säesti ja Laina lauloi. Eine Laine muutti vuonna 1913 [[Kotka (kaupunki)|Kotkaan]], josta hän sai töitä konttoristina. Hän näytteli myös paikallisessa näytelmäseurassa. Isoveli Yrjö Laine oli saanut Kotkasta työtä [[kansakoulu]]nopettajana, ja sisarukset asuivat yhdessä [[Tiutinen|Tiutisen saarella]]. Kotkassa Eine Laine alkoi vähitellen orientoitua näyttelijän ammattiin, vaikka pitikin toimistotyötä taloudellisesti turvallisempana vaihtoehtona.
Rivi 70:
==Sanoittajan ura==
 
Laineen kynästä on lähtöisin usean ikivihreän [[iskelmäIskelmämusiikki|iskelmän]]n sanoitus. Hän sanoitti lauluja [[Fazer]]ille nimimerkillä '''Ela'''. Laineen toinen salanimi sanoittajana oli '''A. Puhto'''. Laulut olivat usein [[Harry Bergström]]in tai [[George de Godzinsky]]n säveltämiä. Lisäksi hän sanoitti lukuisia käännösiskelmiä. Laulutekstit syntyivät iltaisin ja öisin kotona työpöydän ääressä, ja tyttäret saattoivatkin löytää aamulla väsyneenä nukahtaneen äitinsä täysissä pukeissa.<ref>http://pomus.net/001884</ref> Laineen sanoittamia lauluja on levytetty satakunta kappaletta. Erityisen paljon niitä levytti [[Arvi Tikkala]]. Myös [[Olavi Virta]], [[Metrotytöt]] ja [[Harmony Sisters]] levyttivät useita Laineen sanoittamia musiikkikappaleita, samoin näyttelijä [[Tauno Palo]].<ref>{{Äänitearkisto|sanoitus|Laine+Eine|Eine Laineen}} </ref>
 
Laine sanoitti elokuviin myös erinäisiä lauluja, joista ei ole tehty levytyksiä. Näitä ovat muun muassa ”Tyttöni pienoinen” ja ”Öitteni haave” elokuvasta ''Kyökin puolella'', ”Bulu Bulu Bulu” elokuvasta ''[[Vaimoke]]'' sekä ”Miehet varokaa” elokuvasta ''[[Poikani pääkonsuli]]''. Kaikkiaan hän sanoitti elokuviin parisenkymmentä kappaletta, joista kymmenen on myöhemmin levytettyjä. Alla olevassa luettelossa on puolestaan mainittu eräitä Laineen sanoittamia sävelteoksia, joista on tehty useitakin levytyksiä vuosikymmenien aikana.
Rivi 151:
*''[[Syyllisiäkö?]]'' (1938)
*''[[Olenko minä tullut haaremiin]]'' (1938)
*''[[Markan tähden]]'' (1938)
 
===1940-luku===