Ero sivun ”Lauhdutin” versioiden välillä
[katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 4:
Lauhduttimen tehtävä voimalaitosprosessissa on [[turbiini]]sta tulevan matalapaineisen [[höyry]]n lauhduttaminen [[vesi|vedeksi]], jotta sitä voidaan pumpata kiertoprosessissa takaisin [[höyrystin|höyrystimeen]]. Höyryn tiivistyessä lauhduttimeen muodostuva alipaine lisää turbiinin [[hyötysuhde]]tta.
Lauhdutinta käytetään sekä [[lauhdevoimalaitos|lauhdevoimalaitoksissa]] että [[ydinvoimalaitos|ydinvoimalaitoksissa]]. Näissä voimalaitoksissa tuotetaan vain [[sähkö]]ä, joten sen tuotannon [[hyötysuhde]] pyritään saamaan mahdollisimman suureksi, tavallisesti lauhdevoimalaitoksissa päästään noin 44 %:iin ja ydinvoimalaitoksissa noin 33 %:iin. [[Turbiini]]in menevästä tuorehöyrystä saadaan eniten [[energia]]a siirrettyä turbiinin pyörittämiseen ja siten sähkön tuotantoon [[generaattori]]ssa, kun höyry paisuu mahdollisimman pieneen paineeseen. Tyypillisesti turbiinista tulevan höyryn paine on selvästi alle ilmanpaineen, joten lauhduttimessa pitää olla käytännössä tyhjiö höyryn virtaamisen aikaansaamiseksi. Tämä tuotetaan nk. [[ejektori|ejektoreilla]]. Matalassa paineessa höyry tiivistyy vasta noin 20 °C:n lämpötilassa, joten lauhtumisessa vapautuva lämpö tulee johtaa vesistöön erityisellä lämmönvaihtimella eli lauhduttimella. Mikäli riittävän viileää vettä ei ole tarjolla, joudutaan käyttämään [[jäähdytystorni|jäähdytystorneja]], joissa lämpö siirretään ilmaan höyrystettävään veteen. Suomen oloissa jäähdytystorneja ei tavallisesti tarvita, sillä viileää vettä on tavallisesti riittävästi tarjolla. Lämpimämpien alueiden suurissa voimaloissa jäähdytystornit ovat tavallisia. sini
==Katso myös==
|