Ero sivun ”Fennomania” versioiden välillä

[[Aleksanteri II (Venäjä)|Aleksanteri II]]:n noustua vuonna [[1855]] valtaistuimelle ilmapiiri vapautui, ja suomenmielisyyskin nosti päätään. Jo vuonna [[1855]] [[Yrjö-Sakari Yrjö-Koskinen|Yrjö-Koskinen]] ''[[Suometar|Suomettaressa]]'' vaati, että oli perustettava korkeampia suomenkielisiä oppilaitoksia. Vuonna [[1858]] aloittikin etupäässä [[Wolmar Schildt]]in toimestaansiosta aikaansaatuperustettu ensimmäinen suomenkielinen oppikoulu toimintansa [[Jyväskylä]]ssä.

[[Kalevala]]n synnyttämä Karjala-innostus eli [[karelianismi]] oli tärkeä osa suomalaisen kansallistunteen kehitystä.<ref> [http://www.om.fi/uploads/zye6d9qeom5.pdf, (Vaikka Runeberg, Topelius, Lönnrot, J. V. Snellman, "Kirjoittivat ruotsiksi ja/tai suomeksi, silti ei voida kiistää, että he kaikki vahvistivat nimenomaan suomalaista identiteettiä",) Kielilakikomitea 2000]</ref>

Kysymys suomenkielisistä oppilaitoksista synnytti varsinkin 1870-luvulla kiivaita taisteluita [[Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät|valtiopäivillä]], joilla Yrjö-Koskisen ja [[Agathon Meurman|A. Meurman]]in johtamat suomenmieliset olivat enemmistönä pappis- ja talonpoikaissäädyissä, kun taas aateli- ja porvarissääty olivat ruotsinmielisten vallassa. SuomenkielisiäValtio oli perustanut suomenkielisiä [[lyseo]]ita oli valtion toimesta perustettu Jyväskylään, [[Kuopio]]on, [[Joensuu]]hun ja [[Hämeenlinna]]an. Mutta suomenmieliset vaativat useampia suomenkielisiä oppikouluja ja ennen kaikkea suomenkielisillä paikkakunnilla olevien ruotsinkielisten lyseoiden muuttamista suomenkielisiksi. Kun hallitus aluksi oli näille vaatimuksille kylmäkiskoinen, ryhdyttiin perustamaan yksityisiä suomenkielisiä kouluja, jotka valtio sittemmin otti haltuunsa Yrjö-Koskisen tultua vuonna [[1882]] tultua Senaattiin otti haltuunsasenaattiin.