Ero sivun ”Uhtua” versioiden välillä

12 merkkiä poistettu ,  6 vuotta sitten
p
→‎Historia: -toimesta
p (→‎Historia: lyhempi ilmaus)
p (→‎Historia: -toimesta)
 
Uhtua on ollut [[Vienan Karjala]]n suurin kylä ja taloudellinen keskus. Uhtua jakautui 1800-luvun alkupuolella hallinnollisesti [[Vuokkiniemi|Vuokkiniemen]] ja [[Paanajärvi|Paanajärven]] pitäjiin, joiden rajana oli Uhutjoki. Myöhemmin Uhtuasta tehtiin oma kunta lähikylineen.{{lähde}}
 
 
Uhtua oli 1800-luvulla vilkas kauppapaikka, jossa kävivät lähes kaikki tunnetut runonkerääjät. Esimerkiksi [[Elias Lönnrot|Lönnrot]] kävi paikkakunnalla useasti ja vuonna 1835 hän sai siellä Varahvontta Jamaselta viiden ruplan maksusta 20 pitkää runoa. Valokuvaaja [[I.K. Inha]] kävi Vienan Karjalan matkallaan myös Uhtuassa. Vielä 1900-luvun alussa useat suomalaiset kävivät tutkimassa paikkakunnan runonlauluperinnettä.
[[Jatkosota|Jatkosodan]] aikana Uhtualla toimi [[Neuvostoliiton ilmavoimat|Neuvostoliiton ilmavoimien]] 69. ilmavalvontakomppania.<ref>Spk-8127</ref>
<gallery>
Kuva:Inha runonlaulajat.jpg|Runonlaulantaa veljestenRunonlaulajaveljekset Poavila ja Tiihvo Jamasen toimestaJamanen Uhtuan kylässä vuonna 1894 (I. K. Inha).
Kuva:Kalevala-eastern part 2007.jpg| Pala Uhtuan kaupunkimaisen taajaman itäosaa Keski-Kuittijärveltä nähtynä (2007).
Kuva:Kalevala-market-2007m.jpg|Näkymä Uhtuan torilta (2007).
</gallery>
 
===Historiallisen Uhtuan kyliä===
 
Uhtua, [[Tsiksa]], [[Enonsuu]], [[Alajärvi]], [[Jyvälahti]], [[Luusalmi]], [[Nurmilahti]], [[Röhö]], [[Häme]], [[Haikola]], [[Ponkalahti]].
 
3 759

muokkausta