Ero sivun ”Salman Rushdie” versioiden välillä

Rushdien tunnetuin teos lienee kuitenkin [[1988]] ilmestynyt ''[[Saatanalliset säkeet]]'', joka on [[satiiri]]nen kuvaus Intiasta, islamista ja maahanmuuttajien osasta Ison-Britannian välillä rasistisessa maailmassa. Kirja sisältää väitetysti islamia halventavia kohtia, vaikka ne ovat mukana vain sivujuonteena. Kirjan brutaaliudessaan huomiotaherättävin kohtaus esittää brittiläisten poliisien väkivaltaista hyökkäystä muslimisiirtolaisen kimppuun. [[Iran]]in uskonnollinen johtaja [[ajatolla]] [[Ruhollah Khomeini]] tulkitsi Rushdien syyllistyneen kirjassa jumalanpilkkaan ja antoi helmikuussa [[1989]] [[fatwa]]n, jolla hän käytännössä tuomitsi kirjailijan kuolemaan. Tuomion julistamisen jälkeen muslimit polttivat Rushdien kirjoja julkisesti eri puolilla maailmaa ja monissa muslimimaissa syntyi väkivaltaisia mellakoita. Länsimaissa tapaus herätti vastalausemyrskyn ja mm. [[Euroopan yhteisö]]n jäsenmaat kutsuivat suurlähettiläänsä kotiin Iranista. Monet länsimaiset islamilaisyhteisöt sanoutuivat irti tappokäskystä, vaikka paheksuivatkin Rushdien teosta. Suomen silloinen ulkoministeri [[Pertti Paasio]] esitti Iranin Helsingin-suurlähettiläälle Suomen virallisen vastalauseen Rushdielle langetetun tuomion johdosta. Monissa maissa tapaus tulkittiin merkiksi Iranin sisäisestä valtataistelusta ja Iranin pyrkimýksestäpyrkimyksestä korostaa arvovaltaansa islamilaisessa maailmassa. <ref> ''Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1990'', s. 52–53. Helsinki: Otava, 1989.</ref> Brittiläisen kirjailijan [[Martin Amis]]in mukaan Rushdie "katosi etusivulle": lehdet kirjoittivat Rushdiesta päivittäin, mutta piileskelevää kirjailijaa itseään ei näkynyt missään. <ref> Kaisu Tervonen: ''Kuolemaantuomittu elää''. TV-maailma 10.–16.8.2013, s. 13. Otavamedia 2013. </ref> Khomeinin seuraaja [[Ali Khamenei]] uudisti Rushdien kuolemantuomion helmikuussa [[1990]]. <ref> ''Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1991'', s. 48. Helsinki: Otava, 1990. </ref>