Ero sivun ”Kuusisaari” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lars Krogius, linkki.
GEbot (keskustelu | muokkaukset)
p mallineen korvaus: {{Kaupunginosa}} using AWB
Rivi 1:
{{tämä artikkeli|kertoo Helsingin saaresta. Kuusisaari on myös Oulun [[Koskikeskus|Koskikeskuksen osa-alue]].}}
{{Kaupunginosa
{{Helsingin_kaupunginosat
|kaupunki = [[Helsinki]]
|kaupunginosan_nimi = Kuusisaari
|aluejako-artikkeli = [[Helsingin alueellinen jako|Helsingin kaupunginosat]]
|kaupunginosan_nimi_ruotsi = Granö
|kaupunginosan_niminimi = Kuusisaari
|nimi2 = Granö
|kartta = Kuusisaari-Granö.sijainti-läge.svg
|kaupunginosa numerojärjestysnumero = 30.2
|suurpiiri = [[Läntinen suurpiiri]]
|pinta-ala = 0,40
|asukkaitaväkiluku = 455 (1.1.2005)
|tiheysväkiluku-päiväys = 1140 (1.1.2005)
|tiheys = 1140
|postinumero = 00340
|osa-alueet = on itse osa [[Munkkiniemi|Munkkiniemen]] peruspiiriä
Rivi 17 ⟶ 20:
'''Kuusisaari''' ({{k-sv|Granö}}) on [[saari]] [[Seurasaarenselkä|Seurasaarenselän]] ja [[Laajalahti (merenlahti)|Laajalahden]] välissä [[Helsinki|Länsi-Helsingissä]]. Se on myös [[Munkkiniemi|Munkkiniemen]] kaupunginosaan kuuluva osa-alue. Asukkaita Kuusisaaressa on 455 (1.1.2005) ja työpaikkoja 126 (31.12.2003). Alueen pientalot ovat Helsingin kalleimpia. Hintatasoon vaikuttaa osaltaan nostavasti se, että pääkaupunkiseudulle epätyypillisesti rannat ovat taloyhtiöiden omistuksessa.<ref>[http://www.hel2.fi/tietokeskus/helsinki_alueittain_2005/202Munkkiniemi.pdf Munkkiniemen peruspiiri, Helsingin kaupungin Kaupunkimittausosasto]</ref>
 
Kuusisaaren halki kulkee vilkasliikenteinen Kuusisaarentie, joka johtaa Munkkiniemestä Kuusi- ja [[Lehtisaari|Lehtisaaren]] kautta [[Espoo]]n [[Keilaniemi|Keilaniemeen]].
 
Kuusisaaressa sijaitsevat mm. [[Didrichsenin taidemuseo|Didrichsenin]] ja [[Villa Gyllenberg]]in taidemuseot. Alueella on myös [[Saksa]]n, [[Japani]]n, [[Bulgaria]]n, [[Etelä-Korea]]n, [[Unkari]]n ja [[Indonesia]]n [[suurlähetystö]]t sekä Iranin suurlähettilään virka-asunto. Arkkitehtuurinsa puolesta kiinnostavana pidetyn{{kenen mukaan}} Saksan suurlähetystön ({{k-de|Deutsche Botshaft}}, Krogiuksentie 4) suunnitteli työryhmä [[Juha Leiviskä]], Rosemarie Schnitzler ja Nicholas Mayow. Rakennus valmistui 1993.
 
Presidentti [[Kyösti Kallio]] asui [[talvisota|talvisodan]] ajan Saksan suurlähetystön paikalla sijainneessa Larsron huvilassa, koska se katsottiin Helsinkiin kohdistuneen pommitusuhan vuoksi [[Presidentinlinna]]a turvallisemmaksi. Huvilan oli aikanaan rakennuttanut [[kauppaneuvos]] [[Lars Karl Krogius|Lars Krogius]]. Länsi-Saksa osti tontin suurlähetystöään varten vuonna 1982, minkä jälkeen huvila purettiin.
 
== Luonnehdinta alueesta ==