Avaa päävalikko

Muutokset

17 merkkiä poistettu ,  5 vuotta sitten
p
mallineen korvaus: {{Kaupunginosa}} using AWB
{{Kaupunginosa
{{Espoon_kaupunginosat
|kaupunki = [[Espoo]]
|kaupunginosan_nimi = Lippajärvi
|aluejako-artikkeli = [[Luettelo Espoon kaupunginosista|Espoon kaupunginosat]]
|kaupunginosan_nimi_ruotsi = Klappträsk
|kaupunginosan_niminimi = Lippajärvi
|nimi2 = Klappträsk
|kartta = Lippajärvi-Klappträsk.sijainti-läge.svg
|kaupunginosa numerojärjestysnumero = 62
|suurpiiri = [[Suur-Leppävaara]]
|pinta-ala =
|väkiluku = 4221
|asukkaita = 4221 <small>(31.12.2010)</small><ref name="tietoisku4"> [http://www.espoo.fi/binary.asp?path=1;28;11894;37617;73020;73749;114881;114882;137657&field=FileAttachment Espoon kaupungin tietoisku 4/2011]</ref> <small>(1,7% Espoon väestöstä)</small>
|väkiluku-päiväys = 31.12.2010
|asukkaitaväkiluku-lähde = 4221 <small>(31.12.2010)</small><ref name="tietoisku4"> [http://www.espoo.fi/binary.asp?path=1;28;11894;37617;73020;73749;114881;114882;137657&field=FileAttachment Espoon kaupungin tietoisku 4/2011]</ref> <small>(1,7% Espoon väestöstä)</small>
|tiheys = n. 2100
|postinumero = 02940, 02720
|osa-alueet = Tienhaara, Ingas, Jänismäki, Jahtimäki, Riistaranta, Tammimäki, Vilniemi, Heiniemi
|lähialueet = [[Viherlaakso]], [[Järvenperä]], [[Laaksolahti]], [[Karvasmäki]], [[Kauniainen]]
|}}
 
'''Lippajärvi''' ({{k-sv|Klappträsk}}) on [[kaupunginosa]] Keski-[[Espoo]]ssa, [[Kauniainen|Kauniaisten]] pohjoispuolella, [[Lippajärvi (järvi)|samannimisen järven]] länsirannalla. Lännessä kaupunginosa rajoittuu Myllykylänjokeen. Lippajärven naapurikaupunginosat ovat [[Järvenperä]] lännessä/pohjoisessa, [[Viherlaakso]] idässä, [[Laaksolahti]] koillisessa ja [[Karvasmäki]] lounaassa. Etelässä Lippajärvi rajoittuu Kauniaisiin.
 
Lippajärvi on pientalovaltaista asuntoaluetta, jossa ei ole mainittavia teollisuuslaitoksia tai yritystoimintaa. Alueen kadunnimistössä on paljon metsästykseen liittyvää termistöä muistoksi metsästysretkestä, jonka [[Aurora Karamzin]] järjesti ystävälleen keisari [[Aleksanteri II (Venäjä)|Aleksanteri II:lle]] [[Träskändan kartano|Träskändan kartanossa]]ssa vuonna 1863.
 
== Historia<ref name="Lippajärveläiset50v">[http://files.kotisivukone.com/verkkosivuprojekti2.kotisivukone.com/sivut_2-68.pdf_-_adobe_reader.pdf Lippajärveläiset ry:n 50-vuotisjuhlajulkaisu vuodelta 2002]</ref> ==
Pieni muutaman talon Kärrans'n kylä sijaitsi nykyisen Heiniityn päiväkodin tienoilla jo 1500-luvun puolivälissä. Lippajärven alueella on ollut postilaitos jo 1600-luvulla. Ingaksen pappila Myllykylässä perustettiin vuonna 1699.
 
Ajanjaksoa noin 1780-1790 kuvaavan kartan (af Klerckerin Kuninkaan kartasto 1776-1805) mukaan asutus keskittyi Ingaksen pappilan tienoille, jossa 12 talon ryhmä muodosti Kvarnby nimisen kylän. Taloista 4 sijaitsi joen itäpuolella eli nykyisen Lippajärven alueella. Näiden lisäksi asutusta on merkitty ainoastaan Kärransin kylään. Tuolloin Lippajärven alavat rantaniityt olivat viljelyskäytössä tai laidunmaina. [[Kuninkaantie]] eli Suuri Rantatie kulki Träskändan puiston läpi ja jatkuen nykyisen Kolkekannaksen tien linjaa. Myös nykyinen Turuntie eli [[seututie 110]] oli jo tuolloin olemassa.
 
Petaksen kartano asutettiin ennen 1800-luvun puoliväliä. Vuoden 1870 kartassa näkyy polku Petaksesta Ingakseen. Myös nykyisen Lippajärventien linjausta noudatteleva polku tai kärrytie Petaksesta aina Kuninkaantielle asti on kartassa esitetty. Tämän tien itäpuoli Lippajärven rantaan asti on Tamminiemeä lukuun ottamatta peltoa, tien länsipuoli Petaksen aluetta lukuunottamatta pääosin metsää.
 
1920-1930-luvuilla Lippajärvi oli edelleen pääosin peltoa ja metsää. Vuoden 1932 kartassa näkyvät edelleen Ingaksen pappilan, Petaksen kartanon ja Kärransin rakennukset. Uusina rakennuksina Lippajärvelle ovat ilmestyneet Tamminiemen kaksi huvilaa ja Villnäsin maatila (Vilniemi). Myös [[Aurora Karamzin|Aurora Karamzinin]]in ajalta peräisin oleva Träskändan kartanon puistonvartijan talo Träskändan puistotien varrella, lähellä Auroran kappelia, löytyy kartasta. Petaksen ja Kuninkaantien välinen tie on muodostunut ja noudattaa nykyisen Lippajärventien linjausta.
 
Seuraavien vuosikymmenten aikana rakennuskanta kasvoi voimakkaasti. Heiniemeen muutti väkeä jo 1930-luvulla. Vuoden 1950 kartassa Heiniemi on rakennettu täyteen taloja, Lippajärventien molemmat reunat Auroran puistoa lukuunottamatta ovat täynnä omakotitaloja, Lippajärven rannoilla ja Tamminiemessä on kesähuviloita, Petaksen kartanon maat on kaavoitettu ja palstoitettu. Turuntie on päällystetty, Lippajärvellä on kauppa, kansakoulu toimii Petaksen kartanon yhteydessä, joukkoliikenne toimii hyvin. Maanviljelystä harjoitettiin Riislan maatilalla Vilniemessä (Villnäsin tila) ja Petaksen kartanossa.
 
1950-luvun jälkeen rakentaminen on jatkunut. 1950-luvun tontit (joista tuollon käytettiin nimitystä tila) olivat isoja ja niiden rakennusoikeutta lisäämällä on lisärakentaminen mahdollistunut. Pientalojen lisäksi on rakennettu rivi- ja kerrostaloja, ensimmäiset 1970-luvulla. Viljelysmaat ja omenapuutarhat ovat hävinneet. Pusikot ja ryteiköt ovat, ainakin kartalla, muuttuneet puistoiksi.
 
== Palvelut ==
Lippajärven kaupallisiin palveluihin kuuluvat pizzeria, urheiluvälinekauppa, [[pikapaino]] ja [[K-market]], jossa on myös [[asiamiesposti]].
 
Perusopetusta Lippajärvellä tarjoaa Auroran koulu. Päiväkoteja on neljä: Heiniemen, Lippajärven päiväkodit, Auroranniityn asuntopäiväkoti ja ruotsinkielinen Fågelsångens daghem. Lippajärven ja Auroranniintyn päiväkodeissa annetaan [[esiopetus]]ta.
 
Perhe- ja sosiaalipalveluja alueella edustavat kiireellistä sijoitusta tarvitseville alle 13-vuotiaille lapsille tarkoitettu Auroran vastaanottokoti ja ikääntyville asumispalveluja tarjoava [[Esperi]] hoivakoti Jänismäki.
Kirjastoa Lippajärvellä ei ole, vaan lähin kirjasto sijaitsee [[Viherlaakso]]ssa. [[Kirjastoauto]]lla on useita pysäkkejä Lippajärvellä.
 
[[Suomen evankelis-luterilainen kirkko|Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon]] kuuluvan Espoon Tuomioseurakunnan palveluihin kuuluu [[Auroran kappeli]], jossa järjestetään joka perjantai-ilta klo 18-23 nuorille tarkoitettu yökahvila Luja Kallio.
 
Lippajärveltä löytyy pieni uimaranta, joka sijaitsee aivan Vilniemen pallokentän vieressä Lippajärven rantapuistossa. Uimaranta ei ole Espoon kaupungin virallinen uimaranta, vaan sitä ylläpitää Lippajärveläiset ry.<ref>[http://www.hagerlund.net/vilniemen-ranta Tony Hagerlund, Espoon uimarannat: Vilniemi]</ref> Vilniemen kentän lisäksi Auroran koululla on urheilukenttä, josta talvisin jäädytetään luonnonjääkenttä.
* 290BT Leppävaara - Veikkola
* 315 Elielinaukio - Vanhakartano
* 530 [[Martinlaakso]] - Espoon keskus
 
Lähimmät [http://www.lahitaksi.fi/espoo.php taksiasemat] sijaitsevat Järvenperässä (Auroranportti) ja [[Bemböle| Bembölessä]]ssä ([[Jorvin sairaala]]).
 
Lippajärven eteläosan poikki itä-länsi suunnassa kulkeva Turuntie eli [[seututie 110]] lienee Lippajärven liikennöidyin tie.
Lähimmät [http://www.lahitaksi.fi/espoo.php taksiasemat] sijaitsevat Järvenperässä (Auroranportti) ja [[Bemböle| Bembölessä]] ([[Jorvin sairaala]]).
 
Lippajärven eteläosan poikki itä-länsi suunnassa kulkeva Turuntie eli [[seututie 110]] lienee Lippajärven liikennöidyin tie.
 
== Luonto ==
Kaupunginosalle nimensä antanut, luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu<ref name="Oinonen2008">[http://www.espoo.fi/download/noname/%7B7DECC215-1317-45C2-BFF8-7ED5DF2944BE%7D/18846 Oinonen, Elina. 2008. Selvitys Espoon järvien tilasta. Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 17 | 2008]</ref> rehevä [[Lippajärvi (järvi)|Lippajärvi]] sijaitsee kaupunginosan itäpuolella. Lippajärven rantaviivaa kaupunginosan alueella on noin 2km2&nbsp;km.
 
Pohjoisessa kaupunginosa rajoittuu noin puolen kilometrin matkalla [[Pitkäjärvi (Espoo)|Pitkäjärveen]]. Pitkäjärvestä alkava [[Espoonjoki|Espoonjoen]] itäinen haara Myllykylänjoki eli Glimsinjoki (Kvarnbyån, Glimsån) virtaa kaupunginosan länsirajalla. Eteläsuomalaisittain poikkeuksellisen luonnontilainen ja monimuotoinen Glimsinjoki on valtakunnallisesti arvokas virtavesikohde ja yksi Espoon arvokkaimmista luontokohteista <ref name="proespoonjoki">[http://www.proespoonjoki.fi/Glimsinjoki.htm Pro Espoonjoki r.y.]</ref>.
 
Glimsinjoki virtaa vuonna 1961 perustetun [http://www.espoo.fi/fi-FI/Asuminen_ja_ymparisto/Ymparisto_ja_luonto/Espoon_luonto/Espoon_luontokohteet/98_Traskandan_jalopuumetsikko_99_Traskan(12477) Träskändan luonnonsuojelualueen] halki. Suurin osa luonnonsuojelualueen 31 hehtaarista sijaitsee Lippajärven kaupunginosassa. [[Träskända|Träskändan]]n kartanon rakennukset ja pääosa puistosta ovat [[Järvenperä|Järvenperän]]n puolella, Lippajärven puoleinen osuus on enemmän luonnontilaisen metsän kaltaista aluetta.
 
Alempana Glimsinjoen varressa, kaupunginosan läntisimmässä kolkassa, sijaitsee rauhoitettu Ingaksenmetsä. Ingaksenmetsä on pitkään hakkaamattomana säilynyt pääosin kuusta kasvava metsä <ref name="">[http://www.proespoonjoki.fi/Glimsinjoen%20luontopolkuopas.pdf Glimsinjoen luontopolkuopas]</ref>.
 
Lippajärven, Träskändan luonnonsuojelualueen ja Ingaksenmetsän lisäksi kaupunginosassa on neljäs rauhoitettu alue, Lippajärven rannalla sijaitseva vuonna 2003 rauhoitettu<ref>[http://www.espoo.fi/fi-FI/Asuminen_ja_ymparisto/Ymparisto_ja_luonto/Espoon_luonto/Suojelualueet/Suojellut_luontotyypit Espoo, suojellut luontotyypit]</ref> Tammimäen jalopuumetsä. Pinta-alaltaan 2,7 ha metsässä kasvaa noin 90 tammen lisäksi mm. lehmuksia, vaahteroita ja tervaleppää <ref>[http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=17618&lan=fi Tammimäen jalopuumetsä Espoossa ja Gåsarvin pähkinäpensaslehto Siuntiossa rajattu suojeltuna luontotyyppeinä]</ref>.
 
Lippajärvellä on useita yksittäisiä luontokohteita:
Lippajärveen voit tutustua kulkemalla Lippispolun joko jalan tai pyörällä. Polun [http://www.lippajarvelaiset.fi/files/verkkosivuprojekti2.kotisivukone.com/tiedostot/Yhdistyksen_50_v_Juhlajulkaisu_2002/Lippispolku-2008-A4/lippispolku-2008-a4.pdf esite] ja [http://www.lippajarvelaiset.fi/files/verkkosivuprojekti2.kotisivukone.com/tiedostot/Yhdistyksen_50_v_Juhlajulkaisu_2002/KarttapiirrosLippispolku/lippispolun-kartta-2008-a4.pdf kartta] löytyvät Lippajärveläiset ry:n sivulta.
 
Lippajärven läpi kulkee muinainen [[Turku|Turun]] ja [[Viipuri|Viipurin]]n välinen [[Kuninkaantie]] eli Suuri Rantatie.
 
Vaikka [[Helsinki-Vantaa|Helsinki-Vantaan lentoaseman]] varsinainen [[:nl:Lden|L<sub>den</sub>]]>55[[desibeli|dB:n]] [https://archive.is/20130429162100/www.finavia.fi/files/finavia2/ymparisto/Vuosi2011_Lden_netti.jpg lentomelualue] ei ulotu Lippajärvelle alentaa [[lentomelu]] jonkin verran alueen asumisviihtyvyyttä.
13 002

muokkausta