Ero sivun ”Pakkala” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
GEbot (keskustelu | muokkaukset)
p mallineen korvaus: {{Kaupunginosa}} using AWB
Rivi 1:
{{tämä artikkeli|käsittelee Vantaan kaupunginosaa. Nimen muita merkityksiä on lueteltu [[Pakkala (täsmennyssivu)|täsmennyssivulla]].}}
{{Lähteetön}}
{{Kaupunginosa
{{Vantaan_kaupunginosat
|kaupunki = [[Vantaa]]
|kaupunginosan_nimi = Pakkala
|nimi = Pakkala
|kaupunginosan_nimi_ruotsi = Backas
|nimi2 = Backas
|kartta = 800px-Pakkala sijainti.PNG
|kaupunginosa numerojärjestysnumero = 51
|suuralue = [[Aviapolis]]
|pinta-ala = 3,5
|väkiluku = 7886
|asukkaita = 7 886 (1.1.2010)
|väkiluku-päiväys = 1.1.2010
|tiheys = 2 0152015
|postinumero = 01510, 01520
|lähialueet = [[Koivuhaka]], [[Tammisto]], [[Ylästö]], [[Veromies]]
|}}
 
'''Pakkala''' ({{k-sv|Backas}}) on kaupunginosa [[Vantaa]]n keskiosassa [[Helsinki-Vantaan lentoasema]]n eteläpuolella. Se rajautuu lännessä [[Ylästö|Ylästöön]]ön, pohjoisessa [[Viinikkala|Viinikkalaan]]an ja [[Veromies|Veromieheen]], idässä [[Koivuhaka|Koivuhakaan]]an ja [[Helsingin pitäjän kirkonkylä|Helsingin pitäjän kirkonkylään]]än sekä etelässä [[Tammisto|Tammistoon]]on. Kaupunginosa on saanut nimensä [[Backaksen kartano|Backaksen kartanosta]]sta, jonka maille se on rakennettu.
 
Tammiston–Pakkalan alue on kehittynyt seudulliseksi kaupalliseksi keskukseksi. Alueelle on sijoittunut myös muuta yritystoimintaa. Pakkalan asuntoalueita ovat ''Veromäki'', [[Kartanonkoski]], ''Sandbacka'' ja ''Pakkalanrinne''.
 
Kaupunginosan halki kulkee [[Ylästöntie]], joka on osa keskiaikaisperäistä Turun–Viipurin maantietä eli Suurta rantatietä ([[Kuninkaantie|Kuninkaantietä]]). Pohjoispuolella kulkee [[Kehä III]]. [[Helsinki-Vantaan lentoasema|Helsinki-Vantaan lentoasemalle]]lle on matkaa vain 3–4 kilometriä.
 
Merkittävimmät luontokohteet ovat [[Vantaanjoki]] ja Krakanojan luonnonsuojelualue.
Rivi 26 ⟶ 28:
{{pääartikkeli|[[Backaksen kartano]]}}
 
Pakkala on saanut nimensä [[Backaksen kartano]]sta, joka perustettiin 1600-luvulla. Ruotsin vallan aikana kartano oli [[säteri]] eli ratsutila, jolla oli velvollisuus varustaa ratsumies kuninkaan joukkoihin ja joka sai vastapalvelukseksi nauttia verovapaudesta. Tämän vuoksi kartanon omistajat 1600-1700-luvuilla olivat sotilaita ja sotilasvirkamiehiä. 1818 kartano siirtyi [[Hagelstam]]in suvulle, joka mm. rakennutti sen nykyisen päärakennuksen (1818–1844), ja heidän jälkeensä vuonna 1886 [[Ehrnrooth]]in suvulle.
 
Carl Ehrnrooth luopui tilasta 1916 ja myi sen Osuusliike [[Elanto|Elannolle]], joka tarvitsi suurtilan Helsingin läheisyydestä tuottaakseen elintarvikkeita pääkaupungin myymälöihin ja ravintoloihin. Tuolloin Backaksen tila oli laajuudeltaan yli 700 hehtaaria ja ulottui [[Vantaanjoki|Vantaanjoelta]] [[Tuusula]]n rajalle saakka. 1900-luvun alkupuolella Backaksen mailla viljeltiin suuri osa helsinkiläisten päivittäisistä elintarvikkeista. Tilan valtavilta metsäalueilta tuotiin puutavaraa ja turvetta omaa rautatietä pitkin. Elanto perusti oman tiilitehtaan ja rakensi sen tuotteilla kartanon nykyiset muhkeat ulkorakennukset, kuten tallin, navetan, suursikalan ja työntekijöiden asuintaloja. Myös Veromiehenkylän kansakoulu (nyk. [[Veromiehen koulu]]) rakennettiin Elannon tiilistä Backaksen työntekijöiden lapsia varten.
[[Kuva:Backas.jpg|thumb|250px|Rakennuksia Backaksen kartanolla]]
 
[[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] jälkeen kaupungin kasvu kuitenkin söi vähän kerrallaan kartanon valtavat maa-alueet. Backaksen maita pakkolunastettiin [[siirtoväki|siirtoväen]] asuttamiseksi, ja [[Helsinki-Vantaan lentoasema]]n rakentaminen vei niistä yli 400 hehtaaria. Vuonna 1986 Elanto myi kaiken vielä jäljellä olleen maan rakennusliikkeille, jättäen itselleen vain kartanon ulkorakennuksineen. Backaksen entisille maille on rakennettu mm. [[Veromies|Veromiehen]] kaupunginosa sekä Pakkalaan kuuluvat [[Vantaanportti|Vantaanportin]] ja [[Kartanonkoski|Kartanonkosken]] alueet.
 
Nykyisin Backaksen kartanon rakennukset on suojeltu ja sen tiloissa toimi [[HOK-Elanto|HOK-Elannon]] puutarhakeskus syksyyn 2009 asti.<ref>[http://www.vantaansanomat.fi/Uutiset/Arkisto/2009/03/26/Perinteikas-Backaksen-puutarhakeskus-lakkautetaan Perinteikäs Backaksen puutarhakeskus lakkautetaan.] Vantaan Sanomat.</ref> Nykyisin tiloissa jatkaa pitopalvelu.
Rivi 46 ⟶ 48:
 
==Muut palvelut==
Hagelstamintiellä on informaatio- ja oppimiskeskus Point, jossa on [[kirjasto]], kansainvälinen koulu ja päiväkoti Y.E.S., jossa on englanninkielisiä ryhmiä. Pakkalassa on myös useita muita päiväkoteja. Tilkuntiellä toimii Kartanonkosken koulu (2006), jossa on myös kaupungin nuorisotila Wintti. Ylästöntiellä on Veromäen koulu. Ruotsinkieliset koulut ja päiväkoti ovat Kirkonkylässä.
 
Kaupungin terveyskeskus on Tikkurilassa. Neuvola toimii Pehtoorintie 3:ssa. Lustikullanpolulla on hoitokoti.
Rivi 55 ⟶ 57:
Pakkalasta kulkee bussilinjoja mm. Helsinkiin, Myyrmäkeen, Tikkurilaan, Malmille, Itäkeskukseen ja Lentoasemalle.
 
[[Helsinki-Vantaan lentoasema|Helsinki-Vantaan lentoasemalle]]lle on vain 3–4 kilometriä. Siellä on myös Suomen toiseksi vilkkain linja-autoterminaali.
 
==Nähtävyydet ja virkistysalueet==
Rivi 74 ⟶ 76:
 
{{Vantaa}}
 
[[Luokka:Vantaan kaupunginosat]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Pakkala