Ero sivun ”Helsingin pitäjän kirkonkylä” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Htm (keskustelu | muokkaukset) →Kuvia: + 1 kuva Kirkonkylänkoskesta |
p mallineen korvaus: {{Kaupunginosa}} using AWB |
||
Rivi 1:
{{Kaupunginosa
|kaupunki = [[Vantaa]]
|
|
|kartta = 800px-Helsingin pitäjän kirkonkylä sijainti.PNG
|
|suuralue = Tikkurila
|pinta-ala = 0,7
|
|väkiluku-päiväys = 1.1.2010
|tiheys = 156
|postinumero =
Rivi 12 ⟶ 14:
|}}
'''Helsingin pitäjän kirkonkylä''' ({{k-sv|Helsinge kyrkoby}}) on [[Vantaa]]n kaupunginosa [[Keravanjoki
Alueella sijaitsee ruotsinkielinen ala-aste [[Kyrkoby skola]] ja yläaste [[Helsinge skola]] sekä lukio [[Helsinge gymnasium]]. Punaisessa puutalossa sijaitseva ala-aste on Suomen vanhin yhä käytössä oleva koulu.<ref name="vantaa" /> Kirkon vieressä on kotiseutumuseo ja Kahvila Laurentius erilaisia tilaisuuksia varten. Alueella vietetään kesäisin Laurin elojuhlia.
==Historia==
Vantaalle tuli ensimmäisiä pysyviä asukkaita [[1100-luku|1100]]–[[1200-luku|1200-luvuilla]], jolloin [[Vantaanjoki|Vantaanjokea]] ylös vaeltaneet [[Ruotsi]]sta tulleet siirtolaiset löysivät mieleisensä asuinpaikan tulevan kirkonkylän kohdalta.<ref name="vantaa" /> Kirkonkylä sijaitsee paikassa, jossa lännestä tuleva Vantaanjoki ja idästä tuleva [[Keravanjoki]] yhdistyvät ja alkavat virrata etelään kohti merta. Kylän kohdalla Keravanjoessa on koski ja mylly.
Kylästä kehittyi vesi- ja maaliikenteen keskus: [[Turku|Turun]] ja [[Viipuri]]n välinen [[Kuninkaantie]] sekä [[Helsinki|Helsingin]]–[[Hämeenlinna]]n tie kulkivat sen kautta. [[Vantaan Pyhän Laurin kirkko|Pyhän Laurin]] [[harmaakivikirkko]] valmistui vuonna [[1460]], ja muutamia vuosikymmeniä sen jälkeen kylä sai nykyisen nimensä.<ref name="vantaa" /> Kirkonkylä oli Keski-Uudenmaan suurin keskus aina [[Helsinki|Helsingin]] kaupungin perustamiseen saakka vuonna [[1550]], eikä Helsinkikään pystynyt välittömästi horjuttamaan Helsingin pitäjän kirkonkylän keskeistä asemaa alueella.<ref name="vantaa" />
Vuonna [[1865]], kun Suomen uusi [[kunnallishallinto]] syntyi, muodostettiin Helsingin pitäjästä [[Vantaa|Helsingin maalaiskunta]]. [[Rautatie]]liikenteen alettua Helsingistä [[Hämeenlinna]]an [[1860-luku|1860-luvulla]] kirkonkylän alue jäi syrjään uudelta kulkureiteiltä, ja Helsingin maalaiskunnan uudeksi keskukseksi tuli ensin radanvarrella sijainneet [[Malmi (Helsinki)|Malmi]] ja myöhemmin [[Tikkurila]].<ref name="vantaa" /> Tästä alkoi kirkonkylän merkityksen hiipuminen, ja se jäi syrjään Helsingin maalaiskunnan ja sittemmin Vantaan kehityksestä. Myöhemmin kylä on kärsinyt uusien teiden rakentamisesta: aikanaan sen sijainti Turku–Viipuri-maantien ja Helsinki–Hämeenlinna-maantien risteyksessä oli sille eduksi, mutta nyt se on jäänyt pahasti noiden vanhojen teiden tilalle rakennettujen [[Kehä III]]:n ja [[Tuusulanväylä]]n puristuksiin. Se on silti Uudenmaan parhaiten säilyneitä kirkonkyliä.<ref name="vantaa" />
Rivi 25 ⟶ 27:
Kylässä on kymmenen tilaa: Olofs, Grannas, Klockars, Nygrannas, Danis, Riddars I ja II, Juns, Hannusas, Nedre Rutars ja Nyknappas.<ref name="vantaa" /> Vanhimmat rakennukset ovat 1700-luvun alkupuolelta, mutta suurin osa on kuitenkin 1800-luvun alkupuolelta.<ref name="vantaa" />
Alueen puistoissa kasvaa suuria yli 100-vuotiaita [[saarni]]a, [[tammi]]a, [[metsävaahtera|vaahteroita]], [[jalavat|jalavia]] ja [[populus|poppeleita]].<ref name="vantaa" />
[[Museovirasto]] on vuonna 2009 määritellyt Helsingin pitäjän kirkonkylän yhdeksi Suomen [[Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Suomessa|valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä]].<ref name="rky"/>
Rivi 44 ⟶ 46:
{{Vantaa}}
[[Luokka:Vantaan historia]]
[[Luokka:Vantaan kaupunginosat]]
| |||