[[Kuva:Unlabeled Renatto Luschan Skin color map.svg|thumb|300px|Kartta ”alkuperäisten populaatioiden” ihonvärin vaihtelusta Renato Biasuttin keräämänä ennen 1940-lukua.]]
'''Ihmisen ihonväri''' voi vaihdella erittäin tummanruskeasta vaaleaan. [[Ihminen|Nykyihminen]] (''Homo sapiens'') kehittyi trooppisessa [[Afrikka|Afrikassa]] neekerimustaihoisena. Evoluutio on tuottanut vuosituhansien kuluessa vaaleamman ihonvärin, sopeuman oloihin, joissa auringon [[UV-säteily]]ä on vähemmän. Vaalea ihonväri on kehittynyt ihmisille vasta heidän vaellettuaan Afrikasta viileämmän ilmaston vyöhykkeille. Toisaalta geenipoolissa on säilynyt mahdollisuus ihonvärin tummentumiselle, kun ihmiset ovat vaeltaneet [[Beringinsalmi|Beringinsalmen]] kautta Etelä-Amerikkaan takaisin päiväntasaajalle. Yleisesti ottaen [[päiväntasaaja]]lta poispäin mentäessä auringonsäteilyn määrä vähenee ja ihmisten ihonväri vaalenee. Ihonväri on kehittynyt suojaamaan Auringon haitalliselta UV-säteilyltä ja [[foolihappo|foolihapon]] hajoamiselta, mutta silti sallimaan [[D-vitamiini]]n muodostumisen iholla auringonvalon vaikutuksesta. Vaaleaihoiselle ihmisille ihosyöpävaara on korkeampi päiväntasaajan seudulla, kun taas neekeritummaihoinen voi kärsiä pohjoisen pimeydessä D-vitamiinin puutoksesta. Keskimäärin naisilla on hieman vaaleampi iho kuin miehillä, mikä voi johtua suuremmasta kalsiumin tarpeesta raskauden ja imettämisen aikana. [[Melaniini]] on ihon väriaine.
Ihonväri on myös yksi silmiinpistävimmistä ihmisen ominaisuuksista. Aiemmin ihmisiä on eroteltu ihonvärin perusteella eri [[ihmisrotu|rotuihin]].
