Ero sivun ”Mesoamerikkalainen pallopeli” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
annetaan alkukielisiä nimiä lähteestä; pois espanjankielinen nimi |
kirjoitetaan mayakirjojen pohjalta uusiksi; muutama kuva lisää itse pelaajista; ongelmamallineet samalla pois |
||
Rivi 1:
[[Kuva:Tepantitla mural, Ballplayer A (Daquella manera).jpg|thumb|Kuvaus pallopelistä [[Teotihuacán]]issa, Meksikossa]]
[[Kuva:Monte Albán-12-05oaxaca024.jpg|thumb|
[[Kuva:Chichén Itzá Goal.jpg|thumb|
▲[[Kuva:Monte Albán-12-05oaxaca024.jpg|thumb|240px|Muinainen [[Monte Albán]]in [[sapoteekit|sapoteekkikaupungin]] pallokenttä.]]
[[Kuva:Ullamaliztliwiditz.jpg|thumb|Espanjalainen piirros vuodelta 1528. Kaksi asteekkia esittää peliä Espanjan kuninkaalle Madridissa.]]
▲[[Kuva:Chichén Itzá Goal.jpg|thumb|240px|Muinainen [[mayat|mayojen]] [[Chichén Itzá]]ssa sijainneen pallokentän kivinen "kori". ]]
[[Kuva:Ulama 37 (Aguilar).jpg|thumb|Nykyaikainen [[ulama]]-pelin pelaaja [[Sinaloa]]ssa, Meksikossa]]
'''Mesoamerikkalainen pallopeli''' ([[Mayojen korkeakulttuuri|mayoilla]] nimeltään '''pitzil'''<ref name="didrichsen">{{Kirjaviite | Tekijä = Maria Didrichsen, Eeva Hytönen, Mari Kyllönen, Otto Selén (toim.) | Nimeke =Maya – Mesoamerikan alkuperäiskansa | Vuosi =2012 |
Pallopelin kehittivät mahdollisesti olmeekit noin vuonna 1000 eaa. Peliä pelattiin koko Mesoamerikassa, ja alueelta on löytynyt yli 600 pelikenttää. Pelin säännöistä, kulusta ja pelikentän muodosta oli eri kulttuureilla omat muunnelmansa. Kaikista säännöistä ja peliin liittyvistä rituaaleista ei ole varmaa tietoa.<ref name="didrichsen" /> Pelin uskotaan muistuttaneen [[koripallo]]a tai [[lentopallo]]a.
▲'''Mesoamerikkalainen pallopeli''' ([[Mayojen korkeakulttuuri|mayoilla]] nimeltään '''pitzil'''<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Maria Didrichsen, Eeva Hytönen, Mari Kyllönen, Otto Selén (toim.) | Nimeke =Maya – Mesoamerikan alkuperäiskansa | Vuosi =2012 | Sivu =65 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Didrichsen | Tunniste = ISBN 978-952-5567-34-2 }}</ref>, [[Asteekit|asteekeilla]] '''ullamaliztli''') oli ennen siirtomaa-aikaa yli 3000 vuoden ajan useiden [[intiaanit|intiaanisivilisaatioiden]] pelaama ritualistisesti tärkeä joukkue[[pallopeli]]. Pelin sääntöjä ei tiedetä, mutta sen ajatellaan muistuttaneen jossain määrin [[koripallo]]a tai [[lentopallo]]a. Yleensä peliä pelattiin iskemällä palloa lanteilla. Toisinaan peli liittyi uskonnollisiin rituaaleihin, joissa esimerkiksi hävineen joukkueen kapteeni uhrattiin surmaamalla. Toisinaan voittajajoukkueen kapteeni surmattiin,sillä hänen ajateltiin olevan tarpeeksi "mahtava" uhrattavaksi. Mutta peliä pelattiin myös vapaa-ajan iloksi niin kuin nykyäänkin. Se oli suosittu [[Mesoamerikan intiaanikulttuurit|muinaisessa Mesoamerikassa]], missä sitä pelattiin muun muassa [[olmeekit|olmeekkien]], [[sapoteekit|sapoteekkien]], [[tolteekit|tolteekkien]] ja [[asteekit|asteekkien]] parissa. Asteekkien versio pelistä oli nimeltään ''ullamaliztli'', he kutsuivat pallokenttiään nimellä ''tlachtli'' ja heidän pääkaupungissaan ollut pyhä pallokenttä oli nimeltään ''Teotlachco''.
==Merkitys==
Peliä pelattiin sekä kansanhuvina että ylimystön rituaalina.<ref name="laughton" /> Temppeleiden kätköissä pelatun rituaalipelin katsomossa istui sen merkittävyyden vuoksi vain ylimystöä. Pelillä saattoi olla tarpeen tai tilanteen mukaan rituaalinen, poliittinen, uskonnollinen tai urheilullinen merkitys. Muinaiset mayat kunnioittivat nelinpeluulla ''[[Popol vuh]]'' -eepoksessaan kerrottua [[Luomiskertomukset|luomistaruaan]], jossa kuvataan sankarikaksosten pallopeliä<ref name="laughton" />. Pelien jälkeen järjestettiin arvokkaita seremonioita ja [[Ihmisuhri|ihmisuhreja]], ja voittajajoukkueen pallo poltettiin. Joskus uhrattiin hävinneen joukkueen kapteeni, joskus koko joukkue. Pelin jälkeen joukkueet saattoivat myös saunoa yhdessä.<ref name="didrichsen" /> Joskus toinen joukkue koostui sotavangeista, joiden häviö varmistettiin pahoinpitelemällä ja nälkiinnyttämällä heitä ennen peliä.<ref name="laughton" />
[[Mayojen korkeakulttuuri|Mayat]] uskoivat, että pallopelin ansiosta aurinko nousi aamuisin, sateet saapuivat ajallaan, taivaankappaleet asettuivat paikoilleen ja laskivat yöksi [[manala]]an. Pallokenttä edusti mayoille kosmosta, jossa maailmankaikkeuden voimat käyvät ikuista kamppailua hyvän ja pahan välillä. Kuminen pelipallo symboloi aurinkoa, tähtiä ja verta, jotka ovat aina liikkeessä.<ref name="didrichsen" />
==Pelikenttä, pallo ja säännöt==
Pelikenttä oli H- tai I-kirjaimen muotoinen. Sen keskellä oli kapea pelikuja, jonka reunoilla oli pystysuorat tai kaltevat seinät. Kentän molemmissa päissä oli leveä päätyalue.<ref name="laughton">{{Kirjaviite | Tekijä = Laughton, Timothy | Nimeke =Mayat – muinainen kulttuuri | Vuosi =2006 (alkuteos 1998) | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Gummerus | Sivu = 118–123 | Tunniste = ISBN 951-20-7136-3 }}</ref>
[[Nicaragua]]n rajalta [[Tyynimeri|Tyynenmeren]] rannikon läheltä [[Soconusco]]n alueelta ajalta noin 1400 eaa. [[Paso de la Amada]]sta, josta on löydetty 80 x 8 m kokoinen matalien, pitkulaisten kumpujen reunustama kenttä.▼
Peliä pelattiin kahden joukkueen välillä, joissa oli 1–15 pelaajaa. Pelaajat pukeutuivat koristeellisesti ja käyttivät nahka- ja puuvillasuojuksia.<ref name="didrichsen" />
Pelipallo oli mustaa [[raakakumi]]a, puuta tai nahkaa, ja kooltaan nykyisen [[Pesäpallo (urheiluväline)|pesäpallo]]n kokoisesta [[Jalkapallo (urheiluväline)|jalkapallo]]a suurempaan.<ref name="laughton" /> Pallo oli usein miehen pään kokoinen ja kolme kiloa painava. Palloa sai pukata polvilla, lantiolla, harteilla, kyynärpäällä ja päällä, mutta siihen ei saanut koskea jalkaterillä tai käsillä. Pallon piti pysyä koko ajan ilmassa. Pelin tarkoitus oli saada pallo kentän laidan keskellä oleville pelimerkeille tai seinässä 1–3 metrin korkeudessa olevan kivirenkaan läpi. Ensimmäisen korin tehnyt joukkue julistettiin voittajaksi. Tällöin voittajajoukkueella oli oikeus kaikkiin katsojien päällä oleviin koruihin ja vaatteisiin, minkä seurauksena yleisö usein pakeni nopeasti paikalta pelin ratkettua. Jos palloa ei saatu koriin, pelin tulos saatettiin ratkaista virhepisteiden perusteella, joita joukkueet saivat koskettaessaan palloa kielletyillä kehonosilla.<ref name="didrichsen" />
== Historia ==
▲Varhaisimmat merkit pelistä on löydetty Etelä-[[Meksiko]]n ja [[Nicaragua]]n rajalta [[Tyynimeri|Tyynenmeren]] rannikon läheltä [[Soconusco]]n alueelta ajalta noin 1400 eaa. [[Paso de la Amada]]sta, josta on löydetty 80 x 8 m kokoinen matalien, pitkulaisten kumpujen reunustama kenttä.
Toiset sanovat pelin alkaneen [[olmaakit|olmeekkien]] alueelta, mistä on löydetty kumipalloja El Manatista 1700-1600 eaa. Täältä on löydetty myös pienoispatsaita, jotka usein liittyvät pallopeliin. Varhaisimmat [[Mesoamerikan muotoutumisvaihe|esiklaasisen ajan]] pallokentät olivat kapeita suorakaiteita, mutta esimerkiksi [[Guatemala]]n ylängön esiklassinen La Lagunitan kenttä oli pyöreä. [[San Lorenzo Tenochtitlán]]ista on löydetty monia pallonpalaajan patsaita ajalta 1250-1150 eaa.
Pallokenttä ilmestyi olmeekkien maahan San Lorenzo Tenochtitlániin vasta melko myöhään, 600-400 eaa. Mesomerikan ylängölle [[Tlapacoya]]an ja [[Tlatilco]]on ilmestyivät pallopelaamiseen liittyvät pienoispatsaat noin 1000 eaa. Pallokenttiä tältä ajalta ei ole täällä säilynyt, ehkä peliä pelattiin tilapäisesti merkityillä kentillä. Pallokentät olivat alussa avoinpäätyiisä, myöhemmin niihin ilmastyi päätyraunat, joiden takia niistä tuli ylhäältä katsoen I:n muotoisia. Pallokenttiä alkoi ilmestyä laajalle Mesoamerikkaan, muun muassa [[Chiapas]]iin ja [[Oaxaca]]n noin 300 eaa. Varhaisklassisella ajalla pallokenttien päihin alkoi ilmestyä pallon karkaamista estäviä kumpuja, ja pallokentistä tuli monin paikoin täysin suljettuja myöhäisklassisella ajalla. Pallokenttien kehitys ei noudattanut suoraviivaista etenemistä avoimista täysin suljettuihin I-mäisiin. Avoimia, suorakaiteen muotoisia pallokenttiä rakennettiin klassisen ajan lopuille asti varsinkin pienemmissä paikoissa.
Pallopelin ja [[ihmisuhri]]en kytköksen uskotaan ilmestyneen arkaologisesti katsoen melko myöhään, vasta klassisella ajalla. Klassinen [[Veracruz]]in ja [[mayat|mayojen]] kulttuuri suosivat ihmisuhreihin liittynyttä pallopeliä erityisesti. Merkkejä tästä näkyy muun muassa Veracruzin seudun Apariciossa 700-900 jaa. ja [[El Tajin]]issa 850 - 1100 jaa.
Rivi 27 ⟶ 36:
*[http://www.ballgame.org/ The Sport of Life & Death: The Mesoamerican Ball Game] - opetussivusto
*[http://www.ulama.freehomepage.com/index.html The Mesoamerican Ballgame Ulama]
[[Luokka:Mesoamerikka]]
[[Luokka:Pallopelit]]
{{Link FA|bar}}
| |||