Ero sivun ”Sovittelu” versioiden välillä

'''Rikos- ja riita-asioiden sovittelulla''' tarkoitetaan Suomessa palvelua, jossa rikoksesta epäillylle ja rikoksen uhrille eli [[asianomistaja]]lle järjestetään mahdollisuus puolueettoman sovittelijan välityksellä kohdata toisensa luottamuksellisesti, käsitellä rikoksesta sen uhrille aiheutuneita henkisiä ja aineellisia haittoja sekä pyrkiä omatoimisesti sopimaan toimenpiteistä niiden hyvittämiseksi.<ref name="Finlex1"/>

SovittelussaTavanomaisessa voidaansovittelussa käsitelläkäsitellään tyypillisesti lieviä asianomistajarikoksia, muun muassa [[pahoinpitely]]jä, [[vahingonteko]]ja ja muita omaisuusrikoksia. Myös joitakin [[riita-asia|riita-asioita]] voi sovitella. Sovittelualoitteen voivat tehdä [[poliisi]], [[syyttäjä]] ja kumpikin rikoksen osapuoli tai huoltaja. Lähisuhdeväkivaltaa koskevan sovittelun aloitteen voi tehdä ainoastaan poliisi- tai syyttäjäviranomainen.

Sovittelutoiminta käynnistyi Suomessa 1980-luvulla muun muassa Vantaalla[[Vantaa]]lla, Espoossa[[Espoo]]ssa, Tampereella[[Tampere]]ella ja [[Helsinki|Helsingissä]]. Laki rikos- ja eräiden riita-asioiden sovittelusta astui voimaan 1.6.2006 ja sen myötä sovittelua järjestetään kaikissa Suomen kunnissa. Sovittelupalvelua tarjoavat sovittelutoimistot. Sovittelulain voimaantulo on lisännyt rikos- ja eräiden riita-asioiden sovittelua huomattavasti. [[Stakes]]in keräämien tietojen perusteella sovittelulain seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana käsittelyyn tuli noin 3 800 rikostapausta ja 38 riita-asiaa, joista noin puolet on väkivaltarikoksia. Valtakunnallisesti tavoitteena on vuositasolla noin 12 000 jutun ohjautuminen sovitteluun.