Wikipedia

Ero sivun ”Tutkija” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Aiheesta muualla
p →‎Urakehitys: Päivitetty, tiedot olivat osittain vanhentuneita
Rivi 5:
Ammattimaisena tutkijana toimimiseen vaaditaan yleensä tutkimusalalta tai sen lähialalta suoritettu [[ylempi korkeakoulututkinto]], ja korkeimpiin tutkijanvirkoihin [[tohtori]]n tutkinto. Suomessa tutkimushenkilöstöä on kaikkiaan noin 80&nbsp;000. Tutkijoista varsinainen tutkijankoulutus on noin 13 prosentilla. Tohtorintutkintoja suoritetaan vuosittain noin 1 500.<ref name="HS">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Tutkijan+uralle+haetaan+lis%C3%A4%C3%A4+potkua/1135235282743 | Nimeke=Tutkijan uralle haetaan lisää potkua | Tekijä=Liiten, Marjukka | Ajankohta=4.4.2008 | Julkaisu=Helsingin sanomat | Viitattu=11.4.2008}}</ref>
 
== Urakehitys yliopistoissa ==
Suomessa yliopistollinen tutkijanura on suunniteltu jaettavaksi neliportaiseksineliportainen. Ensimmäiselle portaalle kuuluvat väitöskirjaa tekevät [[tohtorikoulutettava|tohtorikoulutettavat]] eli nuoremmat tutkijat, toiselle väitelleet [[tutkijatohtori|tutkijatohtorit]] ja [[yliopisto-opettaja]], kolmannelle [[yliopistonlehtori|yliopistonlehtorit]] ja [[apulaisprofessori]]t, ja neljännelle [[professori]]t ja tutkimusjohtajat. KahdellaYliopisto-opettajat, ensimmäiselläyliopistonlehtorit portaallaja tehtävätprofessorit ovat pääasiassatyypillisesti vakinaisia työsuhteita, muut määräaikaisia. Neliportainen järjestelmä on jo yleisesti käytössä, kahdellamutta jälkimmäisellävanhasta puolestaanjärjestelmä pysyviä.on Neliportaistavielä järjestelmääjäänteitä käytetäännäkyvissä (tilannemm. 2008assistentti-, yliassistentti- ja lehtorinimikkeet). Järjestelmä tuli käyttöön aluksi [[Helsingin yliopisto|Helsingin]] ja [[Oulun yliopisto]]issa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.helsinki.fi/ajankohtaista/uutisarkisto/4-2008/9-15-40-40.html | Nimeke=Tutkijan uralle neljä porrasta | Julkaisija=Helsingin yliopisto | Viitattu=11.4.2008}}</ref><ref name="HS"/>
 
Etenkin yliopistoissaYliopistoissa monet tutkijat pitävät myös luentoja tai antavat muuta opetusta. UseimmitenTyöehtosopimus rajoittaa opetuksellemuuhun käytettäväkuin tuntimäärätutkimukseen onkäytettävää määriteltyaikaa tutkijanerityisesti velvollisuuksiintohtorikoulutettavien työsopimuksessaosalta.
 
Tutkimuksen rahoitus voi tulla tutkijan edustaman laitoksen rahoituksesta, tai sitä voi erikseen hakea jostain rahastosta. Joskus myös yritykset rahoittavat tutkimusta. Erilaisten [[apuraha|apurahojen]] turvin työskentelemisestä ei ole aikaisemmin kertynyt [[eläke]]ttä eikä se edelleenkään tarjoa tavanomaista työntekijän sosiaaliturvaa, mikä on nähty ongelmallisena. Muita tutkijoiden urakehityksen haasteita ovat Suomessa mm. työsuhteiden epätyypillisyys, matalaksi koettu [[palkka]], kilpailu työpaikoista ja tutkimusrahoituksesta sekä naistutkijoiden miestutkijoita hitaampi urakehitys.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.acatiimi.fi/2005/5_05/5_05c.htm | Nimeke=Miksi ryhtyisin tutkijaksi? | Julkaisu=Acatiimi 2/05 | Viitattu=11.4.2008}}</ref>
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Tutkija”