Avaa päävalikko

Muutokset

66 merkkiä lisätty ,  5 vuotta sitten
Tieteellinen teoria
'''Tiede''' tarkoittaa [[todellisuus|todellisuuden]] ilmiöiden ja niiden välisten suhteiden järjestelmällistä ja arvostelevaa tutkimista sekä sen avulla saatua [[tieto]]jen jäsentynyttä kokonaisuutta.<ref name="Kielitoimiston sanakirja">{{kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Kielitoimiston sanakirja | Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0 | Julkaisija=Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-5446-11-5}}</ref><ref name="Halonen-1">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.helsinki.fi/hum/fil/tietfil/Luento01.htm | Tekijä=Halonen, Ilpo | Nimeke=Tieteen tuntomerkit | Julkaisu=Johdatus tieteenfilosofiaan | Julkaisija=Helsingin yliopisto, Filosofian laitos | Ajankohta=2009}}</ref> Tieteen tehtävänä on selittää ympäröivää maailmaa ja sen ilmiöitä. Tieteellinen tutkimus on järjestelmällistä ja järkiperäistä uuden tiedon hankintaa, mutta myös aikaisemman tieteellisen tiedon päälle rakentamista sekä selitysten ja ennustusten todentamista. Tieteen tarkoituksena on kertoa ympäröivästä maailmasta varmoja totuuksia ja tieteen pyrkimyksenä on muuttaa maailma kielelliseen muotoon selittämällä todellisuutta tosien [[väite|väitteiden]] avulla, jotta ihmiset voisivat ymmärtää todellisuutta ja siirtää tieteelliseen tietoon perustuvaa tietämystä toisilleen toden kommunikaation avulla. Monet [[teknologia]]t ja [[tekniikka|tekniikat]] perustuvat tieteellisen tietoon. Tieteellinen tutkimus perustuu pääsääntöisesti muiden aikaisempiin tutkimustuloksiin, mikä tarkoittaa [[lähde|lähteiden]] käyttöä tutkimustyössä. Tieteen harjoittajia kutsutaan [[tieteilijä|tieteilijöiksi]], [[tiedemies|tiedemiehiksi]] ja [[tutkija|tutkijoiksi]].
 
Tieteet pohjautuvat [[tieteenfilosofia]]ssa kehittyneeseen [[empirismi|empiristiseen]] ajattelusuuntaan joka painottaa reaalimaailman havaintoja ja kokeita vastakohtana [[intuitio]]lle ja niin sanotulle [[Mututieto |''musta tuntuu'']] -ajattelulle, joiden molempien perustuvuus todellisuuteen ovat kyseenalaisia, koska jokainen ihminen on perustavasti subjektiivinen ja henkilökohtaiset kokemukset sekä havainnot ovat valikoituneita. Todellisuus ja yksittäisen ihmisen todellisuuskäsitys ovat toisistaan poikkeavia, mutta todellisuus on näistä tieteen tutkimuskohde. Tieteissä pidettyjen totuuksien kyseenalaistaminen on keskeistä. Tieteissä kerätään todistusaineistoa väitteiden tueksi. [[Tieteellinen menetelmä]] pyrkii olemaan objektiivinen, julkinen ja itseään korjaava.<ref>Haaparanta–Niiniluoto 1986: 7, 14.</ref> Tieteellisessä menetelmässä [[hypoteesi]]t ja [[Tieteellinen teoria|teoriat]]t täytyy osoittaa tosiksi reaalimaailmassa, eikä tieteessä saisi tukeutua vain ''a priori'' -ajatteluun. Tieteissä teoria ja reaalimaailma ovat jatkuvassa kanssakäymisessä keskenään samalla tavalla kuin ihmisten käyttämä kieli ja ympäröivä todellisuus ovat vastaavasti kanssakäymisessä keskenään.<ref>[[Ludwig Wittgenstein|Wittgenstein, Ludwig]]. ''Tractatus Logico-Philosophicus''. 1921.</ref> Tiedettä ei olisi ilman kieltä ([[matematiikka]] lasketaan kieleksi jossa on kielioppi ja käsitteistö). Maapallon [[eliö]]istä vain ihmisillä on tiedettä, koska ihminen on ainoa kieltä käyttävä eliölaji. Tieteen historiaa käsittelee [[tieteenhistoria]].
 
Osaa tieteistä sovelletaan käytäntöön yhteiskunnassa joko sellaisenaan tai monitieteisten [[soveltava tiede|soveltavien tieteiden]] avulla, mutta osalla tieteistä ei ole varsinaisia käytännön sovelluksia, vaan niiden tarkoituksena on vain auttaa ymmärtämään ilmiöitä. Tieteet tukevat kuitenkin toisiaan. Tieteet jaotellaan reaalitieteisiin ja käsitteellisiin tieteisiin. Reaalitieteet jaetaan edelleen tavallisesti [[luonnontiede|luonnontieteisiin]] (tarkastelevat luontoa) ja [[humanistinen tiede|humanistisiin tieteisiin]] (tarkastelevat ihmisen toimintaa). Käsitteellisiin tieteisiin kuuluvat [[matematiikka]] ja [[logiikka]]. Tieteenalat liittyvät läheisesti luonnontieteiden ja humanististen tieteiden sisällä toisiinsa, ja monissa tieteissä tarvitaan muiden läheisten tieteiden perustietoja. Esimerkiksi [[kemia]]n ja [[fysiikka|fysiikan]] perustiedot ovat hyödyksi kaikissa luonnontieteissä. Lisäksi matematiikkaa hyödynnetään kaikissa luonnontieteissä. Kaikki tieteenalat ovat jakautuneet alun perin [[filosofia]]sta ja ne ovat edelleen jakautuneet ja jakautuvat edelleen erillisiksi tieteenaloiksi kun tieteellisen tiedon määrä ja tutkimusalueet lukumääräisesti kasvavat.
Tiede voidaan nähdä monella tavalla. Ensinnäkin se on tietojärjestelmä, joka kasvaa ja kehittyy jatkuvasti. Toiseksi se on uuden tiedon löytämisen ja perustelemisen menetelmä. Kolmanneksi se on yhteiskunnallinen laitos, jonka muodostavat tutkijat ja erilaiset tieteelliset laitokset.<ref name="Halonen-1"/>
 
Tiede kuvaa todellisuutta [[Tieteellinen teoria|teorioiden]] avulla. Teoria on joukko todellisuutta koskevia [[propositio|väittämiä]], joilla ilmiöitä pystytään sekä selittämään että ennustamaan.<ref name="Halonen-2">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.helsinki.fi/hum/fil/tietfil/Luento02.htm | Tekijä=Halonen, Ilpo | Nimeke=Tiede, tieto ja totuus | Julkaisu=Johdatus tieteenfilosofiaan | Julkaisija=Helsingin yliopisto, Filosofian laitos | Ajankohta=2009}}</ref> Teoriat eivät kuitenkaan aina pidä paikkaansa, sillä mittauslaitteiden tai entistä paremman tiedon pohjalta voidaan saada tarkempia tuloksia kuin teoria antaa odottaa. Tällöin teoria ei kuvaa kohdetta tarpeeksi tarkasti ja on siltä osin puutteellinen. Teoriaa pyritään kehittämään [[tieteellinen menetelmä|tieteen menetelmien]] avulla tai vaihtoehtoisesti vanha teoria joudutaan hylkäämään kokonaan ja kehittämään parempi teoria. Jotta uusi teoria voisi korvata vanhan teorian, siltä vaaditaan muutamia asioita. Uuden teorian pitää olla joko vanhempaa yksinkertaisempi, kuvata tunnettua ilmiötä paremmin tai ennustaa havaittuja ilmiöitä, joita vanhempi teoria ei kykene ennustamaan.{{lähde}}
 
Jotkut tieteen löydökset saattavat olla hyvinkin epäintuitiivisia. Esimerkiksi [[atomiteoria]]n mukaan graniittilohkare, joka vaikuttaa raskaalta, kovalta, kiinteältä ja harmaalta kappaleelta, on todellisuudessa joukko [[alkeishiukkanen|alkeishiukkasia]], joilla ei ole mitään näistä ominaisuuksista, ja jotka liikkuvat suurella nopeudella tyhjyydessä niin, että ne muodostavat vain pienen osan kappaleen koko tilavuudesta. Uudet tieteelliset löydöt ovat usein haastaneet monet ihmisten arkijärjen mukaiset ajatukset kaikkeuden toiminnasta. Esimerkiksi [[kvanttimekaniikka]] tutkii ilmiöitä, jotka vaikuttavat uhmaavan aiemmin hyvin perustavanlaatuisina pidettyjä oletuksia [[kausaliteetti|kausaliteetista]] ja ympärillämme olevan kaikkeuden toiminnasta.{{lähde}}
Kokeiden tuloksia tulkitessa on mahdollista, että tieteilijällä on taipumus suosia jotain tuloksia toisten ohi. Tämä ei kuitenkaan saisi vaikuttaa tulkintaan.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä=van Gelder, Tim | Ajankohta=1999 | Osoite=http://www.philosophy.unimelb.edu.au/tgelder/papers/HeadsIWin.pdf | Nimeke="Heads I win, tails you lose": A Foray Into the Psychology of Philosophy | Julkaisija=University of Melbourne | Viitattu=6.4.2009}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Tekijä=Pease, Craig | Ajankohta=6.9.2006 | Osoite=http://law-and-science.net/Science4BLJ/Scientific_Method/Deliberate.bias/Text.htm | Nimeke=Chapter 23. Deliberate bias: Conflict creates bad science | Julkaisu=Science for Business, Law and Journalism | Julkaisija=Vermont Law School | Viitattu=2008-03-28}}</ref> Tieteellisen menetelmän tiukalla noudattamisella pyritään minimoimaan tieteilijän omien asenteiden vaikutus kokeen lopputulokseen. Eräitä keinoja ovat kokeiden huolellinen suunnittelu sekä koetulosten ja tehtyjen johtopäätösten perusteellinen [[vertaisarviointi]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Shatz, David | Vuosi=2004 | Nimeke=Peer Review: A Critical Inquiry | Julkaisija=Rowman & Littlefield | Tunniste=ISBN 0-7425-1434-X}}</ref><ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Krimsky, Sheldon | Vuosi=2003 | Nimeke=Science in the Private Interest: Has the Lure of Profits Corrupted the Virtue of Biomedical Research | Julkaisija=Rowman & Littlefield | Tunniste=ISBN 0-7425-1479-X}}</ref> Kun koetulokset on julkaistu, ne ovat koko tiedeyhteisön arvioitavissa.{{lähde}}
 
Kun hypoteesi on selvinnyt kokeista, se voidaan ottaa osaksi tieteellistä [[Tieteellinen teoria|tieteellistä teoriaa]]a. Teoriat ovat loogisesti esitettyjä, sisäisesti johdonmukaisia malleja tai kehikkoja jonkin ilmiön käyttäytymisen kuvaamiseksi. Teoria kuvaa tyypillisesti laajemman ilmiöjoukon käyttäytymistä kuin hypoteesi. Teoria siis yleensä sitoo useita hypoteeseja yhteen. Teorioiden muotoilussa voidaan hyödyntää muun muassa sellaisia periaatteita kuin [[Occamin partaveitsi|säästäväisyyden periaate]]. Teorioita testataan toistuvasti selvittämällä, kuinka koottu aineisto ([[tosiasia]]t) sopivat teoriaan. Kun teoria selviää suhteellisen suuresta määrästä empiirisiä havaintoja, siitä tulee tieteellinen yleistys, jota voidaan pitää [[verifikationismi|verifioituna]].{{lähde}}
 
Tieteelliset teoriat ovat empiirisiä ja näin aina avoinna [[falsifiointi|falsifioinnille]], mikäli uutta todistusaineistoa esitetään. Jopa kaikkein perustavimmanlaatuiset teoriat voivat osoittautua epätäydellisiksi, jos uudet havainnot eivät ole yhteensopivia niiden kanssa. Tämän prosessin kannalta on keskeistä se, että kaikki uusi tutkimus on julkisesti saatavilla, mikä mahdollistaa sen, että monet toisistaan riippumatta toimivat tutkijat voivat jatkuvasti arvioida tutkimuksia ja toistaa suoritettuja kokeita. Vain näin voidaan määrittää, kuinka luotettavia koetulokset ovat.{{lähde}}
== Tieteiden jaottelua ==
 
Tiede jaetaan yleensä kahtia [[luonnontiede|luonnontieteisiin]], jotka tutkivat luonnossa esiintyviä ilmiöitä, sekä [[ihmistiede|ihmistieteisiin]], jotka tutkivat ihmisten käyttäytymistä ja tuotoksia, kuten [[taide]]tta, sekä [[yhteiskunta]]a.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Popper, Karl | Nimeke=The Logic of Scientific Discovery | Selite=2. painos; 1. painos 1959 | Vuosi=2002 | Julkaisija=Routledge Classics | Julkaisupaikka=New York, NY | Tunniste=ISBN 0-415-27844-9 | Sivu=20}}</ref> Eräät tieteenalat luetaan tieteidenvälisiin ja [[soveltava tiede|soveltaviin tieteisiin]], kuten [[tekniikka]] ja [[lääketiede]]. [[Matematiikka]], joka luetaan usein erilliseen formaalisiksi eli käsitteellisiksi tieteiksi kutsuttuun ryhmään, sisältää yhtäläisyyksiä ja eroja sekä suhteessa luonnontieteisiin että [[humanistinen tiede|humanistisiin tieteisiin]].<ref>Popper 2002: 3.</ref> Matematiikka muistuttaa [[empiirinen tiede|empiirisiä tieteitä]] siinä, että se on objektiivista ja systemaattista jonkin alueen tutkimusta, mutta eroaa siinä, että se ei käytä empiirisiä vaan [[a priori ja a posteriori|apriorisia]] menetelmiä tiedon verifioimiseksi eli todentamiseksi.<ref>Popper 2002: 10–11.</ref> Formaaliset tieteet, joihin luetaan myös muun muassa [[logiikka]] ja [[tilastotiede]], ovat elintärkeitä empiirisille tieteille. Ne ovat oleellisia [[hypoteesi]]en, [[Tieteellinen teoria|teorioiden]] ja [[tieteellinen laki|lakien]] muodostamisessa,<ref>Popper 2002: 79–82.</ref> samoin kuin kuvattaessa, kuinka asiat toimivat (luonnontieteissä) ja kuinka ihmiset ajattelevat ja toimivat (ihmistieteissä){{lähde}}.
 
Näin tieteitä voidaan jaotella seuraavasti:
6 653

muokkausta