Ero sivun ”Unkarilaiset riimut” versioiden välillä

 

Historiallisessa székelyläisessä riimukirjoituksessa on muinaisturkkilaisiiin kirjoitusjärjestelmiin palautuvien merkkien lisäksi merkkejä, jotka luultavasti ovat peräisin kreikkalaisesta kirjaimistosta tai slaavilaisista ([[Glagoliittinen kirjaimisto|glagoliittinen]] tai [[Kyrillinen kirjaimisto|kyrillinen]]) kirjaimistoista. Kirjaimilla merkittiin vokaaleja ja konsonantteja (ei, toisin kuin joskus näkee väitettävän, tavuja); vokaalit saatettiin tietyissä tapauksissa jättää merkitsemättä. Vanhimmat kirjoitukset raaputettiin tai kaiverrettiin puuhun tai kiveen, sana ''rovás ''viittaa juuri tähän veistämiseen. Tämän takia alkuperäisten unkarilaisten riimukirjainten muodot ovat kulmikkaita ja muistuttavat germaanista [[riimukirjoitus]]<nowiki/>ta. Myöhemmin székely rovásírás -kirjoituksia on myös maalattu tai piirretty; tämän takia kirjoitusta tutkinut Klára Sándor käyttää mieluiten termiä ''székely írás ''‘székelyläinen kirjoitus’. Kovin laajoja tekstejä riimukirjoituksella ei koskaan tiedetä syntyneen, säilyneet tekstit ovat useimmiten vain muutaman sanan mittaisia seinäkirjoituksia.

1900-luvulla kiinnostus riimukirjoitukseen elpyi myös Transilvanian ulkopuolella. Kirjoitus alettiin nähdä kaikkien unkarilaisten yhteisenä kansallisena kulttuurisymbolina, ja siitä kehitettiin modernisoituja versioita, joissa kutakin unkarin kielen nykyisen kirjoitustavan mukaista kirjainta (joskus jopa sellaisia kirjaimia, joita ei unkarinkielisissä sanoissa esiinny, kuten W tai Q) vastaa oma riimumerkkinsä. Näin esimerkiksi lyhyille ja pitkille vokaaleille on kehitetty erilliset merkit, jollaisia historiallisessa székelyläisessä riimukirjoituksessa ei tunnettu.