Ero sivun ”Intuitio” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →Mitä intuitio ei ole: typo |
p Linkki Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
||
Rivi 39:
Analyyttinen ajattelu puolestaan kehittyi siinä evoluution vaiheessa, kun homo sapiensin elinympäristö monimutkaistui ja hän alkoi käyttää kieltä. Analyyttinen järjestelmä tekee tosi-epätosi-erotteluita ja mallintaa ulkomaailmaa sellaisena kuin se on olemassa. Tässä ajattelussa oma henkilökohtainen intressi ei ole ensisijainen, vaan ajattelu tähtää totuuteen, ei välittömästi siihen että säilyy hengissä, saa ruokaa tai löytää lisääntymiskumppanin.
Helsingin yliopistossa parikymmentä vuotta ajattelua tutkineen '''Marjaana Lindemanin''' mukaan ihmisen tiedonkäsittelyn nerous on juuri siinä, että meillä on nämä molemmat järjestelmät, jotka yhdessä tuottavat ratkaisuja pulmiimme. Arjessa näitä järjestelmiä ja niiden keskinäistä dynamiikkaa on vaikea erottaa toisistaan, paitsi silloin, kun ne ovat keskenään ristiriidassa, eli [[Kognitiivinen dissonanssi|"sydän sanoo yhtä ja järki toista"]]. Lindeman muistuttaa, että intuitio ja analyyttinen päättely eivät kumpikaan ole vain viisasta tai vain tyhmää. Molemmat ovat ihmiselle välttämättömiä ja hyödyllisiä, ja kummallakin on ansionsa ja heikkoutensa. Intuitio on luovuuden, mielikuvituksen ja sosiaalisuuden perusta. Ilman analyyttistä ajattelua taas olisimme jääneet vaille kulttuuria ja tieteellis-teknologista kehitystä. Emme tietäisi mitään siitä, miten maailma ja ihmiset todellisuudessa toimivat. <ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.tiede.fi/artikkeli/1330/arkijarki_hylkii_tiedetta | Nimeke=Arkijärki hylkii tiedettä | Tekijä=Kirsi Heikkinen | Julkaisu=Tiede 1, 2011 | Ajankohta=08.02.2011 | Kieli= Suomi}}</ref>
Tiedostamaton tiedetty tieto on siis intuitiota. Intuitio on yksi tulkinta yliluonnollisena pidetylle ns. [[kuudes aisti|kuudennelle aistille]].|
==Hyödyntäminen==
| |||