Avaa päävalikko

Muutokset

55 merkkiä poistettu ,  5 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
| kuva = Elias simojoki.jpg|thumb
| kuvateksti =
| syntymäpäivä = [[28. tammikuuta]] [[1899]]
| syntymäpaikka = [[Rautio]]
| kuolinpäivä = {{Kuolinaika ja ikä|28|1|1899|25|1|1940}}
| kuolinpaikka = [[Impilahti]]
| puolue = [[IKL]]
| entiset puolueet =
| kotisivu =
}}
'''Lauri Elias Simojoki''' (vuoteen 1926 Simelius, [[28. tammikuuta]] [[1899]] [[Rautio]], Keski-Pohjanmaa – [[25. tammikuuta]] [[1940]] [[Koirinojanlahti]], [[Laatokka]] ,<ref name="ot1">Virkkunen 1975, s. 6.</ref> [[Impilahti]])<ref name="ot2">[http://www.helsinki.fi/keskusarkisto/kaatuneet/Havuc.pdf Kaatuneet] Keskusarkisto (Pdf)</ref> oli [[suomalaiset|suomalainen]] [[kansallismielisyys|kansallismielinen]] [[luterilaisuus|luterilainen]] pappi, [[Sinimustat]]-järjestön puheenjohtaja, [[Isänmaallinen kansanliike|Isänmaallisen kansanliikkeen]] [[kansanedustaja]] ja [[Akateeminen Karjala-Seura|Akateemisen Karjala-Seuran]] perustajajäsen.<ref name="ot3">Suomen Eduskunta, 1933–1935, sivus. 89.</ref> Hän osallistui talvisotaan rykmentin pastorina JR39:ssä ja hänet on haudattu Kiuruveden sankarihautaan.<ref name="ot1"/>
 
Hänen vanhempansa olivat kappalainen, myöhemmin lääninrovasti Niilo Iisakki Simelius (1864–1925) ja Kristiina Sofia, o.s. Snellman (1861–1946). Eliaksen isänperintöä lienee ollut hurskaus ja kansanomaisuus ja temperamentti ja huumorintaju äidiltä.{{selvennä}} Äiti oli Juhani Ahon ikuistaman Hellmannin herran J. A. Snellmanin tytär. Elias Simojoki avioitui vuonna 1937 lastentarhanopettaja Anna-Liisa Kotivuoren kanssa. Heidän poikansa Lauri Aunus (s. 1939) oli Kuopiossa historian lehtorina.<ref name="ot1"/>
 
Elias Simelius valmistui ylioppilaaksi [[Oulun lyseo]]sta 1919. Papiksi hän valmistui [[Helsingin yliopistostayliopisto]]sta 1923.<ref name="ot1"/>
 
Hän osallistui Oulun lyseolaisena luokkatoveriensa [[Kaarlo Hillilä]]n ja [[Aaro Pakaslahti|Aaro Pakaslahden]] kanssa helmikuussa 1918 käytyihin [[Oulun valtaus|Oulun taisteluihin]]. Simojoki oli ristiriitainen henkilö. Hän oli samaan aikaan huumorintajuinen ja pidetty [[Kiuruvesi|Kiuruveden]] seurakunnan pappi, mutta myös kiihkeä aatteenmies, joka osallistui sekä [[Suomen sisällissota]]an, [[Aunuksen retkiretkikunta|Aunuksen retkeen]], [[Karjalan vapaustaistelu]]un [[1921]] <ref name="ot3"/> että suomalaisten [[vasemmisto]]laisten [[kyyditysMuilutus|kyydityksiin]]. [[Inkerinmaa|InkerinInkeri]]n, [[VienaVienan Karjala|Vienan]]n ja [[Aunuksen Karjala|Aunuksen]] kansojen kohtalot 1920- ja 1930-luvun [[Neuvostoliitto|Neuvostoliitossa]] olivat hänen kirkossa pitämiensä [[rukousRukoilu|rukousten]]ten toistuvana aiheena. [[Suur-Suomi-aate|Suur-Suomi]] oli hänen poliittisen toimintansa johtotähti. Simojoki syytti [[Carl Gustaf Emil Mannerheim|Mannerheimia]] tämän Vienan kansalle antaman lupauksen (ns. [[Miekkavala]]) pettämisestä. Simojoki kirjoitti Mannerheimille:
 
:''"Sen”Sen testamentin vaatimukset olisitte voineet silloin kirjoittaa meidän pistimiemme kärjillä ja silloin ne olisivat voineet toteutua. Mutta Te ette tehneet sitä sillä Te olitte ritari, joka pistitte aikanaan miekkanne tuppeen jättäen hallitusvallan tehtäväksi Vapaussodan kentällä sanellun testamentin täyttämisen. Me kaikki liiankin katkerasti tiedämme kuinka siinä kävi."''
 
Simojoki osallistui Viron äärioikeiston [[vapsit|vapsien]] vallankaappausyritykseen Viron diktaattoria [[Konstantin Päts]]iä vastaan.
Tehtyjen kotietsintöjen yhteydessä tuli esille Simojoen Jaakko Virkkuselle 15. kesäkuuta 1935 kirjoittama kirje. Kirje koski ''Sinimusta''-lehden saamaa painokannetta lehden herjattua Neuvostoliiton ulkoministeriä Litvinovia. Kirjeessä todettiin:
 
:''"Oikeusministerin”Oikeusministerin ruotsalaispiiska on sivaltanut vasten kasvojani, mutta hänen paikkansa on oleva [[Petsamo]]n Heinäsaarien keskitysleirillä, jossa hän kerran [[Sasu Punanen|Sasun]], Eeron ja muiden matelijoiden kanssa viettää loppuikänsä linnunsontaa keräten ja vapisten kuunnellen Sinimustien tahdikkaita askelia vartiotulien ääreltä."''
 
Kun [[talvisota]] syttyi, Elias Simojoki ilmoittautui vapaaehtoisena rintamalle. Hän kaatui [[Impilahti|Impilahden]] Konnunsaarella [[Koirinoja]]n jäällä<ref name="ot2"/> ollessaan lopettamassa haavoittunutta hevosta, joka makasi rintamalinjojen välissä. Hevosta ei oltuollut onnistuttu lopettamaan suomalaisten tai venäläisten joukkojen puolelta, jolloin Simojoki hiihti hevosen viereen, lopetti hevosensen pistoolilla ja joutui venäläisten konekiväärin ampumaksi. <ref>Virkkunen 1975, s. 218.</ref>
 
[[Vapaudenpatsas (Tampere)|Tampereen vapaudenpatsaan]] mallinaja onLahden ollutsankaripatsaan mallina oli nuori Elias Simelius, samoin Lahden sankaripatsaan mallina. Molemmat teokset ovat kuvanveistäjä [[Viktor Jansson]]in käsialaa.<ref>Virkkunen 1975, s. 32.</ref> Patsaat valmistuivat samaan aikaan ja paljastettiin 1921.<ref>Virkkunen 1975, s. 31.</ref>
 
== Kirjallisuutta ==
* Elias Simojoki: ''Palava pensas''. Porvoo: [[WSOY]], [[Porvoo]], [[1942]]
* {{Kirjaviite | Tekijä=Uola, Mikko | Nimeke=Sinimusta veljeskunta: Isänmaallinen kansanliike 1932–1944 | Julkaisupaikka=HelsingissäHelsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1982 | Tunniste=ISBN 951-1-06982-9}}
 
== Lähteet ==
* {{Kirjaviite
| Nimeke = Elias Simojoki – legenda jo eläessään| Julkaisupaikka=Porvoo, Helsinki | Julkaisija = WSOY| Vuosi =1974 | Tekijä = Virkkunen, Sakari| Luku = | Sivu = | Selite = | Tunniste = | Isbn = ISBN 951 0-06258-8 }}
| Tekijä = Virkkunen, Sakari| Suomentaja =
| Luku = | Sivu = | Sivut = | Selite =
| Julkaisupaikka = | Tunniste = | Isbn =ISBN 951 0-06258-8
| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto =
| Viitattu = | Kieli = }}
=== Viitteet ===
{{Viitteet}}
* [http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/elias_simojoki_-_heimosoturi_joka_ratsasti_pyhalla_vihalla_96207.html#media=97270 YLEn Elävä arkisto: Elias Simojoki - heimosoturi, joka ratsasti pyhällä vihalla]
 
{{DEFAULTSORTAAKKOSTUS:Simojoki, Elias}}
[[Luokka:Kansanedustajat]]
[[Luokka:Suomen evankelis-luterilaisen kirkon papit]]
70 106

muokkausta