Avaa päävalikko

Muutokset

2 292 merkkiä lisätty ,  5 vuotta sitten
Lisätty linkkejä SKVR:n verkkoversioon.
Monien ilmiöiden kerrottiin syntyneen tarkoituksella. Toisaalta jotkut ilmiöt (kuten haava, pistosnuoli ja tuli) ovat kertomusten mukaan syntyneet vahingossa. Tietäjä saattoi loitsussaan vakuuttaa vaivan aiheuttajalle, että ihmistä satuttaessaan se toimii turhaan tai tarkoitustaan vastaan. Voitiin myös uhata, että jos vaivan syy ei korjaa tekosiaan, asiasta kerrotaan sen vanhemmille. Nykyajan ihmisestä uhkaus voi kuulostaa lievältä, mutta entisaikaan syvän pettymyksen aiheuttaminen vanhemmille oli pahimpia kuviteltavissa olevia asioita.
 
Syntykertomuksiin suhtauduttiin yleensä vakavasti. Aiheetonta syntyjen lukemista vältettiin samoin kuin turhaa joidenkin olentojen nimien lausumista. Laulaessa ei saanut mennä liian "syviin" tai "kaukaisiin" syntyihin ilman syytä. Kristillistyneen käsityksen mukaan [[Jumala (kristinusko)|Luoja]] katsoo synniksi sen, että hänen töitään luetaan turhaan. <ref> [[Suomen Kansan Vanhat Runot|SKVR]]: I1 426<ref>http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01104260</ref>: ''Jos myö syyttä laulelemma, tarpehitta taitelemma, luoja synniksi lukou. Ei syyttä syville mennä, asietta aivan kauas. '' Katso myös: SKVR: I2 849<ref>http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01108490</ref>, I3 1341<ref>http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01113410</ref>, 1342<ref>http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01113420</ref>, 2010<ref>http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01120100</ref>, XIII1 2655<ref>http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr13026550</ref>, XIII2 3023<ref>http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr13030230</ref>, I4 539<ref>http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01205390</ref>, V2 2203<ref>http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr05222030</ref>, V3 1065<ref>http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr05310650</ref>. Tämän [[Väinämöisen kiellot|kieltää myös Väinämöinen]]. <small>([[Suomen Kansan Vanhat Runot|SKVR]]:I3 2010)</small><ref>http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01120100</ref>.
 
===Synty ja luonto===
''Vesi on tullut tunturista,<br/>
''Tullut tunturin alaitse...<br/>
<small>([[Suomen Kansan Vanhat Runot|SKVR]]:XII2:5606<ref>http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr12156060</ref>)</small>}}
 
===Veren synty===
{{Sitaatti|Ota pois omat ruskiet veres', <br>
Anna pois omat valkiet vereni! <br>
<small>([[Suomen Kansan Vanhat Runot|SKVR]]I4 1053<ref>http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01210530</ref>)</small>}}
 
Erään loitsun mukaan veri ja vesi ovat veljekset ja vesi tietää siksi, missä veri kulkee. <small>([[Suomen Kansan Vanhat Runot|SKVR]] I4 656)</small> Veren alkuperästä mainitaan myös sivumennen eräässä kertomuksessa. Kesän tullen taruolento, Kesäpoika, tuo elämänvoimaa, joka herättää luonnon eloon. Samalla mainitaan syntyvän myös ihmisen veren, jossa uskottiin asuvan ihmisen elämänvoiman. Kasvillisuuden myyttistä kylväjää [[Sampsa Pellervoinen|Sampsa Pellervoista]] vastaava Sämpsöi kiittää Kesäpoikaa avusta:
==Muiden asioiden alkuperiä==
*Meren suola on syntynyt sammon tai sen osan upottua mereen. Se jauhaa yhä suolaa meren pohjassa. Muiltakin kansoilta tunnetaan samantapaisia kertomuksia, joissa esine, kuten myllynkivi, tekee mereen suolan.
*Haukka ja kotka ovat erään [[Jyskyjärvi|Jyskyjärveltä]] taltioidun loitsun mukaan syntyneet sairauksien ja suden tapaan pahasta eukosta. Syntyä on luettu, kun on hoidettu linnun vahingoittamaa kotieläintä. <small>([[Suomen Kansan Vanhat Runot|SKVR]]:I4, 1476<ref>http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01214760</ref>)</small>
*Korppi on koottu eri osasista sysimäellä ("hiilimäellä"). <small>([[Suomen Kansan Vanhat Runot|SKVR]]:VI2, 7185<ref>http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr06171850</ref>)</small>
[[Kuva:Hellerisninger Etna, Nordre Land.JPG|170px|thumb|Ilmeisesti saamelaisten esivanhempien tekemiä kallipiirroksia [[Norja]]ssa]]
*Poro on syntynyt [[Pohjola (Kalevala)|Pohjola]]ssa kalliosta, sen sarvet ovat kasvaneet kiven kolosta. <small>([[Suomen Kansan Vanhat Runot|SKVR]]:II4I4, 1116<ref>http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01211160</ref>)</small>
*Pyssy on syntynyt erään [[Hietajärvi|hietajärveläisen]] loitsun mukaan [[Suomalaisen taruston maantiede#taistelupaikat|suurilla taistelutanterilla]]. Näin on loitsittu metsälle mennessä. <small>([[Suomen Kansan Vanhat Runot|SKVR]]:II4, 1148<ref>http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01211480</ref>)</small>
*Hevosen synnystä on monia lyhyitä kertomuksia. Eräiden mukaan hevonen on syntynyt hiidestä ja tullut [[vaara]]sta (mäestä). Toisen mukaan hevonen on hiekasta ja varsa vaahdosta, toisin sanoen hevonen on tullut rannalta. Hevosen syntyä luettiin hevosta kedolle päästäessä, ettei hevoselle sattuisi mitään ikävää. <small>([[Suomen Kansan Vanhat Runot|SKVR]]:I4, 1696<ref>http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01216960</ref>)</small>
*Hiiri on yksittäisen loitsun mukaan syntynyt villasta ja heinästä. Paha olento antoi sille hengen ja hampaat. Hiiren synty karkotti hiiret. <small>([[Suomen Kansan Vanhat Runot|SKVR]]:I4, 1782<ref>http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01217820</ref>)</small>
*''[[Puukko]] pilvestä putosi, veri veihti taivoisesta,.'' Näin loihtivat [[kuohari]]t, ennen kuin leikkasivat eläimen [[kivekset]], jotta haava ei [[tulehdus|märkisi]]. <small>([[Suomen Kansan Vanhat Runot|SKVR]]:VI2 5306<ref>http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr06153060</ref>, 1782)</small>
[[Kuva:Alta Felszeichnung Fisch.jpg|140px|thumb|Kala Altan kalliopiirroksessa]]
*Kalat ja hylkeet syntyivät samasta munasta kuin maailma. <small>([[Suomen Kansan Vanhat Runot|SKVR]]:VI2, 8)</small>
*''Sammakko savesta synty, likasilimä lietteestä, länttäkorva lähteestä.'' Sammakon jälki oli jonkinlainen ihotauti, jonka hoitoon voitiin tarvita sammakon synty. <small>([[Suomen Kansan Vanhat Runot|SKVR]]:VII3, 1255<ref>http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr07212550</ref>)</small>
*Kasvain tai paise on syntynyt kultaisesta kerästä, jonka kettu on vetänyt rantaan, taikka kirkon tai linnan kivestä <small>([[Suomen Kansan Vanhat Runot|SKVR]]:VII4 2170<ref>http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr07221700</ref>)</small>
*Hirvi on tehty luonnon aineksista tai taivaalla. <small>([[Suomen Kansan Vanhat Runot|SKVR]]:XII, 4876<ref>http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr12148760</ref>)</small>
*Terva mainitaan Väinämöisen hieksi. Samalla kerrotaan sen tulevan "puista puhtahista" ja valuneen "parrasta" vaskiseen astiaan.<small>([[Suomen Kansan Vanhat Runot|SKVR]]:XII2, 7792<ref>http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr12177920</ref>)</small>
*Laki syntyi [[Perkele]]en tehtyä pesänsä tuomarin tuvan eteen ja virkamiesten vaatteisiin. Lain syntyä on luettu suojauduttaessa vääriä tuomioita vastaan eli [[lain kumous|kumotessa lakia]]. Lakia kumotessa on myös voitu pyytää Ukko ylijumalaa järjestämään taivaassa oikeudenmukaiset käräjät. Ideaalina, jopa jumalten oikeuttamana, laki oli siis hyvä ja oikeudenmukainen, mutta maallinen laki tai sen tulkinta tuntui toisinaan väärältä, kuten nykyisinkin. Lain kumouksessa käytetty lain syntykertomus on siis itse asiassa väärän lain tai [[oikeusmurha]]n synty. Oikeudenmukaisten lakien ideaali voitiin nähdä myyttisen auktoriteetin asettamaksi, kuten [[Väinämöisen kiellot|Väinämöisen ohjeistaessa]] jälkipolvia tai kristinuskon Jumalan antaessa [[kymmenen käskyä]]än. Kansanomaisen kristillisen käsityksen mukaan väärä tuomio oli suurimpia syntejä, johon houkutti itse Perkele, eikä Jumala armahtanut siihen syyllistyneitä. Jopa useissa [[verenseisautus]]sanoissa pyydetään verta seisomaan paikallaan yhtä varmasti kuin väärän valan tehnyt todistaja tai oikein tiennyt mutta väärin tuominnut lautamies tai tuomari seisoo tuomittavana [[viimeinen tuomio|viimeisellä tuomiolla]] tai helvetissä. <small>(esimerkiksi [[Suomen Kansan Vanhat Runot|SKVR]]:XII1 4303<ref>http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr12143030</ref>, XII2: 7412<ref>http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr12174120</ref>, 7452<ref>http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr12174520</ref>,X1 XI: 1663<ref>http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr11116630</ref>, 1646<ref>http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr11116460</ref>, 1631<ref>http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr11116310</ref>, 2466<ref>http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr11124660</ref>, 33732373<ref>http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr11123730</ref>)</small>
{{Katso myös|[[Lain kumous]]}}
{{Katso myös|[[Käräjät]]}}
 
*[[Tupakka|Tupaka]]n tiedettiin tulleen kaukaisilta mailta. Eräs kertomus sanoo tupakan tulleen siemeninä maita kulkevan [[huora]]n mukana. Monet miehet lankesivat huoraan. Kun huora kuoli, nousi hänen haudalleen tupakan taimia. Tupakan synty oli siis likainen samaan tapaan kuin tautien, käärmeiden ja susien. [[Sananlasku]] kertoo kuitenkin tupakan olevan hyvä kalu, koska se estää naimisenkin halun. Kykyjä ja haluja vähentämällä tupakka siis suojeli synniltä. <small>([[Suomen Kansan Vanhat Runot|SKVR]]:XIII2: 3482<ref>http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr13034820</ref>)</small>
*[[Vittu]] on syntynyt humoristisen [[Pohjois-Karjala]]isen kertomuksen mukaan [[Lempo|Lemmon]] kuvaamana Viipurissa tai [[Saksa]]n kaupungissa, ja kuljetettu tänne höyhentyynyssä. Vitun kulkiessa herrat nostivat hattuaan ja kuninkaat kypäräänsä, miesten mieli sekosi, ja pienet pojat menivät polvilleen. Vittu saakin enemmän rahaa vuodessa kuin kuningas. Vittu jahtasi kyrvän puuhun, ja huuteli kyrpää tulemaan alas. Kyrpä manasi tulisia nuolia vitun kurkkuun, ja valitti viimeksikin vitun puristaneen aivot päästään. <small>([[Suomen Kansan Vanhat Runot|SKVR]]:XV:409<ref>http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr15104090</ref>)</small>
 
==Muuta aihetta sivuavaa==
Sanan synty on voitu käsittää tarkoittavan myös sukua, kuten nykyisinkin sana ''syntyperä''. Loitsuissa kerrotaan usein juuri jonkun asian suvun alku. Jos sukua on kutsuttu synnyksi, on voitu puhua ''synnyn synnystä'', siis suvun alkuperästä. Esimerkiksi:
{{Sitaatti|Jopa syntyi rauan synty, jopa tuo suku sikisi. <br>
<small>([[Suomen Kansan Vanhat Runot|SKVR]]:VII3 458<ref>http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr07204580</ref> ks. myös I4 878<ref>http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01208780</ref>, VII5 3662<ref>http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr07236620</ref>)</small>}}
 
==Katso myös==
1 307

muokkausta