Ero sivun ”Suomen sosialidemokraattinen nuorisoliitto” versioiden välillä

ei muokkausyhteenvetoa
'''Suomen sosialidemokraattinen nuorisoliitto''' (SSN) (1906-1923) oli vasemmistolainen poliittinen nuorisojärjestö. Liitto oli perustettaessa lähellä [[Suomen sosialidemokraattinen puolue|Suomen sosialidemokraattista puoluetta]] (SDP), mutta [[Suomen sisällissota|sisällissodan]] jälkeen se valitsi viiteryhmäkseen [[Suomen sosialistinen työväenpuolue|Suomen sosialistisen työväenpuolueen]] (SSTP) ja kommunistit.
 
==Historia==
SSN perustettiin 9.-10. joulukuuta 1906 [[Tampereen työväentalo]]lla pidetyssä kokouksessa sen jälkeen, kun sosialidemokraattisia nuorisojärjestöjä oli alettu perustaa eri puolille Suomea. Eräs keskeinen henkilö liiton perustamisessa oli toimittaja [[Väinö Björkqvist]], joka työskenteli sittemmin liiton virkailijana kehittäen sitä [[marxismi|marxilaiselta]] pohjalta.<ref>U.J. (1996) Työväen keskusmuseossa uusi päänäyttely 3.5.-1.9.1996. Nuori tahto - nuorisotoimintaa ennen ja nyt. ''Työväen keskusmuseon uutisia 2/1996''. [http://212.246.191.91/vanhat/nuori.html linkki]</ref> Myös paikallisen ''Tampereen sosialidemokraattisen nuorisoliiton'' puheenjohtaja [[Yrjö Sirola]]lla lienee ollut näppinsä pelissä.
===Perustaminen===
Suomalaisen työläisnuorison erillinen toiminta alkoi 1900-luvulle siirryttäessä, kun työväenyhdistysten yhteyteen alettiin perustaa nuoriso-osastoja. ''Helsingin nuorisoseura'' sai alkunsa jo 1898.<ref>U.J. (1996) Työväen keskusmuseossa uusi päänäyttely 3.5.-1.9.1996. Nuori tahto - nuorisotoimintaa ennen ja nyt. ''Työväen keskusmuseon uutisia 2/1996''. [http://212.246.191.91/vanhat/nuori.html linkki]</ref> Itsenäinen järjestäytyminen sosialistiselta pohjalta toteutui vuosina 1905-1906, jolloin toiminnan laajentamista ajoi varsinkin [[Yrjö Sirola]]. Hänen aloitteestaan perustettiin tammikuussa 1905 ''Tampereen (työväenyhdistyksen) sosialistinen nuorisoliitto'', jonka ensimmäiseksi puheenjohtajaksi Sirola valittiin. Tampereen esimerkkiä seurattiin pian muissa kaupungeissa. ''Turun työväenyhdistyksen nuorisoliitto'' perustettiin helmikuussa, ''Vaasan työväenyhdistyksen nuorten liitto'' toukokuussa ja ''Hämeenlinnan työväenyhdistyksen nuorisoliitto'' syyskuussa. Loppuvuodesta 1906 nuoriso oli järjestäytynyt jo noin 20 paikkakunnalla. Tuolloin perustetut järjestöt kuuluivat pääsääntöisesti SDP:n puolueyhdistyksiin, mutta esimerkiksi (vanhempi) Helsingin nuorisoseura halusi pitää näihin etäisyyttä.<ref>Antti Hyvönen: Suomen vanhan työväenpuolueen historia (Kansankulttuuri 1963) (2. painos), sivut 138-139.</ref>
 
Maanlaajuinen Suomen sosialistinen nuorisoliitto perustettiin 9.-10. joulukuuta 1906 [[Tampereen työväentalo]]lla pidetyssä kokouksessa, jonne sosialidemokraattiset nuoret olivat kokoontuneet tamperelaisten aloitteesta. Paikalla oli edustajia neljästätoista SDP:n yhdistyksiin kuuluvasta nuoriso-osastosta sekä Helsingin nuorisoseurasta ja ''Ylioppilaiden sosialidemokraattisesta yhdistyksestä''. SSN:n keskeisiksi vaatimuksiksi nostettiin (SDP:n kouluohjelmaa seuraten) mm. yleinen koulupakko, maksuton opetus ja kansakoulun asema ylemmän koulutuksen perustana. Erityisesti korostettiin opetuksen erottamista kirkon vaikutuspiiristä. Tuore nuorisoliitto kehotti osastojaan myös osallistumaan aktiivisesti lähestyneisiin [[Eduskuntavaalit 1907|eduskuntavaaleihin]] SDP:n menestyksen turvaamiseksi.<ref>Antti Hyvönen: Suomen vanhan työväenpuolueen historia (Kansankulttuuri 1963) (2. painos), sivut 139-140.</ref> Helsingin nuorisoseura liittyi liittoon helmikuussa 1907.<ref>U.J. (1996) Työväen keskusmuseossa uusi päänäyttely 3.5.-1.9.1996. Nuori tahto - nuorisotoimintaa ennen ja nyt. ''Työväen keskusmuseon uutisia 2/1996''. [http://212.246.191.91/vanhat/nuori.html linkki]</ref>
Sisällissodan seurauksena SSN:n toiminta lamaantui. Nuoret olivat punakaartien eturintamassa ja menetykset liiton riveissä siten suuria. Eloonjääneistä osa pakeni [[Neuvosto-Venäjä]]lle jatkaen siellä poliittista toimintaansa. Karaistunut nuorisoliitto nousi kuitenkin pian entistä radikaalimpana ja tammikuusta 1919 alkaen julkisena.
 
===1908-1914===
Toisessa edustajakokouksessaan kesäkuussa 1908 SSN tarkensi suhdettaan SDP:hen. Liitto päätti, ettei se järjestönä kuulu puolueeseen, vaikka käytännössä kaikki sen (täysikäiset) aktiivit olivatkin puolueen jäseniä. SDP tuki kuitenkin nuorisoliittoa taloudellisesti ja nuoret saivat opastusta varttuneemmilta sosialisteilta. Edustajakokouksen hyväksymät säännöt julistivat SSN:n päämääräksi "koota piiriinsä kansainvälisen sosialidemokraattisen ohjelman perusteella toimivat Suomen nuorisojärjestöt, suuremman yhtenäisyyden ja tarmon aikaansaamiseksi sosialistisen nuorison toiminnalle."<ref>Antti Hyvönen: Suomen vanhan työväenpuolueen historia (Kansankulttuuri 1963) (2. painos), sivu 140.</ref>
 
SSN oli perustamisestaan asti lähellä SDP:n vasemmistosiipeä (siltasaarelaiset) ja luokkataistelu korostui liiton politiikassa ja päätöksissä puoluetta voimakkaampana. Vuosien 1908 ja 1910 edustajakokoukset vahvistivat ja korostivat linjan merkitystä. SSN jäsenmäärä oli vuodenvaihteessa 1914 7 219 ja siihen kuului 216 toimivaa osastoa.<ref>Antti Hyvönen: Suomen vanhan työväenpuolueen historia (Kansankulttuuri 1963) (2. painos), sivu 140.</ref>
 
===Sisällissodan jälkeen===
Sisällissodan seurauksena SSN:n toiminta lamaantui. Nuoret olivattaistelivat punakaartien[[punakaarti]]en eturintamassa ja menetykset liiton riveissä olivat siten suuria. Eloonjääneistä osa pakeni [[Neuvosto-Venäjä]]lle jatkaen siellä poliittista toimintaansa. Karaistunut nuorisoliitto nousi kuitenkin pian myös Suomessa, entistä radikaalimpana ja tammikuusta 1919 alkaen julkisena.
 
SSN:n enemmistö suuntautui vuoden 1919 aikana kohti jakautuneen työväenliikken jyrkempää osaa. Elokuussa SSN alkoi julkaista ''Sosialistista aikakauslehteä'' (1919-1923), jonka linjan määritteli (salanimellä Usko Sotamies kirjoittanut) [[Otto Wille Kuusinen]].<ref>Jaakko Mäkelä (1987): The Radical Left and the Communist Party in Finnish Politics. Teoksessa Political Parties in Finland. Essays in History and Politics (toim. Juhani Mylly & R. Michael Berry). University of Turku. sivu 157.</ref> SDP:hen kriittisesti suhtautuneet ja [[Suomen kommunistinen puolue|Suomen kommunistisen puolueen]] (SKP) tukemat voimat saivat enemmistön SSN:n kuudennessa edustajakokouksessa syyskuussa 1919. SDP:n johdon kannattajien osuus jäi kolmannekseen. Tapahtunut lisäsi vasemmiston optimismia mutta säikäytti SDP:n, joka tajusi siten tilanteen vakavuuden itse puolueessa.<ref>Tauno Saarela (1996) Suomalaisen kommunismin synty 1918-1923. Kansan sivistystyön liitto. sivut 142-143.</ref>
1920-luvun alussa vilkas opintotoiminta [[marxilaisuus|marxilaisuuden]] pohjalta kukoisti opintopiireissä ja SSN:n kulttuuriryhmät keräsivät osakseen ihailua. Aktiivinen kulttuuritoiminta oli kuulunut liiton ominaisuuksiin alusta alkaen. Nuorisoliiton kokoukset olivat Yrjö Sirolan mukaan alkuvaiheessa kuin ohjelmallisia iltamia; runonlausunnan, puheiden, tanssin ja keskustelun yhdistelmiä.<ref>Sakari Selin (2004) Optimistien sukupolvi. Sodanjälkeisen nuorison aatteet ja haaveet Terä-lehden kuvastamina. [http://www.yleinenlehtimiesliitto.fi/julkaisut/optimistien/3.htm linkki]</ref>
 
[[Eduskuntavaalit 1922|Vuoden 1922 eduskuntavaaleissa]] SSN asetti ehdokkaita SSTP-johtoisen ''Suomen työväen vaalikomiteankeskusvaalikomitean'' listoille. Saman vuoden edustajakokouksessaedustajakokouksessaan SSN päätti luopua turhasta retorisesta jyrkkyydestä. Nuorisoliittolaiset edustivat silti SSTP:n riveissä siipeä, joka kärkkäimmin vaati Kominternin[[Komintern]]in asettamien normien omaksumista.<ref>Tauno Saarela (1996) Suomalaisen kommunismin synty 1918-1923. Kansan sivistystyön liitto. sivusivut 266-267.</ref>
 
SSN lakkautettiin 11. huhtikuuta 1923 Helsingin raastuvanoikeuden päätöksellä, mikä lisäsi vaatimuksia myös SSTP:n elokuussa toteutuneelle tukahduttamiselle. SSN nimi ei hämännyt virkavaltaa, joka jo pitkään oli katsonut provosoivasti esiintynyttä<ref>Tauno Saarela (1996) Suomalaisen kommunismin synty 1918-1923. Kansan sivistystyön liitto. sivu 248.</ref> julkista kommunistista järjestöä epäillen. Nuorisoliiton johtoa pidätettiin, mutta jo samana vuonna perustettiin [[Sosialistinen nuorisoliitto]] (SNL) SSN:n työnjatkajaksi.
 
==Tiedotus==
SSN:n lehdeksiäänenkannattajaksi perustettiin 1907 kuukausittainen ''Tuohus'', jota seurasi 1911 aloittanut ''Työläisnuoriso''-viikkolehti. Työläisnuorison painosmäärä ylitti 10 000. Työläisnuoriso jäi sisällissodan jälkeen SDP:n kannattajille ja 1920 perustettiin SSN:n äänenkannattajaksi ''Nuori Työläinen''.
 
==Viitteet==
9 889

muokkausta