Ero sivun ”Vieno Kekkonen” versioiden välillä

'''Vieno Kekkonen-Sauri''' (s. [[6. syyskuuta]] [[1934]] [[Karttula]]) on suomalainen iskelmälaulaja. Hänen tunnetuimpiin levytyksiinsä kuuluvat käännösiskelmät "[[Texasin keltaruusu|Preerian keltainen ruusu]]" (Yellow rose of Texas, [[1955]]), "[[Sateenkaaren tuolla puolen]]" (Over the Rainbow, [[1956]]), "Sävel rakkauden" ([[1957]]), "Hiljaa virtaa joki" ([[1959]]), "Ei koskaan sunnuntaisin" ([[1960]]), "[[Kesäyö]]" (Summertime, [[1960]]) ja "Ensimmäinen rakkaus" ([[1962]]). Tehtyään aluksi parikymmentä levytystä [[Fazer Finnlevy|Fazer]]-levy-yhtiölle Vieno Kekkonen siirtyi [[Scandia]]lle. <ref> Pekka Gronow, Jukka Lindfors ja Jake Nyman: ''Suomi soi 1 – Tanssilavoilta tangomarkkinoille'', s. 201. Helsinki: Tammi, 2004. </ref> Lopullisen läpimurtonsa hän teki [[Sauvo Puhtila|Saukin]] suomeksi sanoittamalla kappaleella "Ei koskaan sunnuntaisin".<ref name="rautiainen"> Reima Rautiainen: ''Iskelmätaivaan ikitähti laulaa mielikseen''. Aamulehti 6. syyskuuta 2014, s. B8.</ref>

Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref>. Samalla Teatterikoulun kurssilla Kekkosen kanssa opiskelivat muiden muassa [[Heidi Krohn]], [[Tea Ista]] ja [[Ritva Valkama]].<ref name="kekäläinenrautiainen"> Reima Kekäläinen: ''Iskelmätaivaan ikitähti laulaa mielikseen''. Aamulehti 6. syyskuuta 2014, s. B8.</ref> Hän on esiintynyt näyttelijänä mm. [[Matti Kassila]]n elokuvissa [[Hilman päivät]], jossa hän esitti apteekkineidin roolin sekä [[Isän vanha ja uusi]] arkkitehti Pekanpään tyttären ystävättären Tuulan roolin.

Vieno Kekkonen antautui kuitenkin musiikin vietäväksi ja on tehnyt pitkän uran iskelmälaulajana. Viihdeuraansa samoihin aikoihin aloitellut [[Spede Pasanen]] suositteli Kekkoselle osallistumista Fazer-levy-yhtiön koelaulutilaisuuteen, jossa tuotantopäällikkö [[Toivo Kärki]] mieltyi kokelaan ääneen.<ref name="kekäläinenrautiainen"/> 1960-luvulla hän esiintyi mm. [[Jaakko Salo]]n ja [[Erkki Valaste]]en orkesterien solistina<ref name="Virkkunen" />.