Ero sivun ”Bockin talo” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
+lk
Rivi 7:
Gustav Bockin kuoltua [[1788]] talo koki useita omistajanvaihdoksia, kunnes se päätyi [[1801]] Ruotsin kruunulle joka teki siitä Helsingin paikallismajurin virkatalon. Venäjän armeijan vallattua Helsingin [[1808]] talo muutettiin venäläisen upseeripäällystön asuintaloksi. Kun Helsingin uudelleenrakentajaksi valittu arkkitehti [[Carl Ludvig Engel]] saapui kaupunkiin vuonna [[1816]], hänen ensimmäinen työnsä oli muuttaa Bockin talo Suomen kenraalikuvernöörin virka-asunnoksi. Talossa toteutettiin vuosina [[1816]]–[[1819]] suuret laajennus- ja muutostyöt, joissa se korotettiin kolmikerroksiseksi, siihen lisättiin siipirakennus ja se muutettiin [[empiretyyli]]seksi. Tuolloin sen Senaatintorin puoleinen julkisivu sai nykyisen joonialaisten pylväiden kannatteleman päätykolmionsa ja parvekkeensa. Engel suunnitteli myös talon tynnyriholvatun juhlasalin eli nykyisen Empiresalin.
 
Bockin talo ehti toimia kenraalikuvernöörien asuntona vain kaksi vuosikymmentä, kunnes uusi virka-asunto [[Smolna]] otettiin käyttöön vuonna [[1838]]. Tämän jälkeen Helsingin kaupunki osti talon ja teki siitä raatihuoneen, jolloin vanha Ruotsin vallan aikainen raatihuone voitiin purkaa Senaatintorin rakentamisen tieltä. Helsingin ensimmäinen [[kaupunginvaltuusto]] kokoontui [[Leo Mechelin]]in johdolla Bockin talon Empiresalissa vuonna [[1875]]. Vuonna [[1913]] otettiin käyttöön nykyinen [[Helsingin kaupungintalo]] ja Bockin talon saivat käyttöönsä raastuvanoikeus ja maistraatti. Nykyisen käyttötarkoituksensa Bockin talo sai vuosien [[1985]]–[[1988]] jälkeen, kun raastuvanoikeus ja maistraatti olivat muuttaneet pois ja kun entisöintityöt oli saatu valmiiksi.
 
==Lähteet==