Ero sivun ”Postimyynti” versioiden välillä

Suomessa [[vaasa]]lainen kauppias Eino Louhivuori alkoi vuonna 1897 myydä postitilauksina [[ase]]ita, kelloja, [[lelu]]ja ja [[Viikset|viiksisiteitä]]. Tampereella [[Nikolai Tirkkonen]] aloitti vähittäiskauppansa ohella postimyynnin vuonna 1903 julkaisemansa katalogin avulla. Suomen tunnetuimmaksi postimyyntikauppiaaksi nousi itsekin yhtiönsä televisiomainoksissa esiintynyt [[Kalle Anttila]], joka perusti yrityksensä 1952 opiskeltuaan [[Michiganin yliopisto]]ssa USA:ssa ja oltuaan opintojen ohella työssä Sears Roebuckilla. Anttila myi yrityksensä 1976 [[Tuko]]lle.<ref name = lahtinen/> 1950-luvulla postimyynnin aloittivat myös [[Valitut Palat]], J. Aho Oy ja [[sysmä]]läinen Arvo-Vaate.<ref name = HEINONEN>{{Kirjaviite | Tekijä = Heinonen, Visa ja Konttinen, Hannu | Nimeke = Nyt uutta Suomessa! Suomalaisen mainonnan historia| Vuosi =2001 | Sivu =152, 236–237 | Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Mainostajien liitto| Tunniste =ISBN 952-5262-10-3 }}</ref>

 

 

Postimyynnin suosio kasvoi länsimaissa toisen maailmansodan jälkeen, kun naiset lähtivät yhä useammin työelämään ja aikaa ostosten tekoon alkoi olla yhä vähemmän. Viestintätekniikan kehittyessä perinteisten painettujen postimyyntiluetteloiden rinnalle nousivat [[suoramarkkinointi]]kirjeet, [[puhelinmyynti]] ja 2000-luvulla nopeasti kasvanut [[verkkokauppa]]. Tavaroiden perille toimittajien joukkoon ovat eri maiden postilaitosten ohella nousseet kansainväliset [[kuriiri]]yritykset sekä bussirahti, kuten Suomessa [[Matkahuolto|Matkahuollon]] pakettipalvelut. Postimyynti-sanan tilalle onkin yritetty vakiinnuttaa muun muassa termiä ''kotiostaminen''.<ref name = lahtinen/>