Ero sivun ”Mannerheimin patsas (Mikkeli)” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
l
SilvonenBot (keskustelu | muokkaukset)
p Täsmennystä botin avulla: Olli Kivinen korvattiin link(e)illä Olli Kivinen (arkkitehti)
Rivi 20:
Valtuuston mielipiteet patsaan paikasta jakautuivat jyrkästi. Ensimmäisessä kokouksessa asia pantiin pöydälle ja samana päivänä pidetyssä toisessa kokouksessa ehdotettu paikka hyväksyttiin, mutta päätöksestä valitettiin, koska se oli tehty samana päivänä toisessa budjettikokouksessa, josta ei ollut laillisesti lähetetty kutsua asialistoineen. Lääninoikeus hylkäsi valituksen, mutta korkein hallinto-oikeus kumosi vuonna 1966 valtuuston ja lääninoikeuden päätökset patsaan sijoituspaikasta.<ref name="kaupunki" />
 
Keväällä 1966 valtuusto päätti luovuttaa paikan patsaalle, jonka paikasta päätettiin sopia myöhemmin. Neuvotteluja käytiin Suomen marsalkan päämajakaupungin patsastoimikunnan edustajien ja valtuustoryhmien valitsemien edustajien välillä. Näissä neuvotteluissa ehdotettiin patsaan paikaksi Kirkkopuistoa. Kaupunginhallitus pyysi asiasta lausunnon sekä patsaan tekijältä, kuvanveistäjä Kalervo Kalliolta, että keskustan asemakaavan laatijalta, professori [[Olli Kivinen (arkkitehti)|Olli Kiviseltä]]. Molemmat suosittelivat Hallitustoria, koska patsas oli mittasuhteiltaan suunniteltu nimenomaan sinne ja se oli jo valettu kipsiin. Kirkkopuistoa ei katsottu sopivaksi, koska siellä jo olevat muistomerkit ja keskellä puistoa oleva lintuveistos olisi jouduttu siirtämään. Neuvotteluissa ehdotettiin patsaan paikaksi myös Asemapuistoa, jota Kivinen ei pitänyt sopivana tulevien liikennejärjestelyjen takia.<ref name="kaupunki" />
 
[[Kunnallisvaalit 1964|Vuoden 1964 kunnallisvaaleissa]] valittu vasemmistoenemmistöinen kaupunginvaltuusto ei kuitenkaan hyväksynyt patsaan paikaksi Hallitustoria. Lokakuussa 1966 löytyi lopulta valtuuston kaikkia osapuolia tyydyttävä paikka Suur-Savon aukiolla. Paljastustilaisuudessa 4. kesäkuuta 1967 oli noin 7000 osallistujaa. Puheen piti eduskunnan puhemies [[Johannes Virolainen]] ja patsaan vastaanotti kaupungin edustajana valtuuston puheenjohtaja, kansanedustaja [[Kalervo Haapasalo|K. F. Haapasalo]].<ref name="kaupunki" />