Wikipedia

Ero sivun ”Oskari Mantere” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Jepse (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
10 292 muokkausta
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
{{Valtionjohto
| nimi= Oskari Mantere
| kuva= [[FileTiedosto:OskariMantere.jpg|200px]]
| arvo= [[Suomen pääministeri|Suomen 16. pääministeri]]
| arvo=[[Suomen pääministeri|Suomen 16. pääministeri]] <ref name="vn1">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.valtioneuvosto.fi/tietoa-valtioneuvostosta/hallitukset/vuodesta-1917/tulokset/fi.jsp?report_id=V2 | Nimeke = Hallitukset aikajärjestyksessä | Julkaisu = |Julkaisija = Valtioneuvosto | Viitattu = 2.1.2011 }}</ref>
| virassa= [[Mantereen hallitus]]<ref name="vn1" /><br>22.12.1928 – 161928–16.8.1929
| edeltäjä= [[Juho Sunila]]<ref name="vn1" />
| seuraaja= [[Kyösti Kallio]]<ref name="vn1" />
| arvo2= [[Suomen opetusministeri]]<ref name="vn2">{{Ministerikortisto|nro=288|viitattu=2.1.2011}}</ref>
| virassa2=[[Kivimäen hallitus]]<ref name="vn2" /><br>14.12.1932 – 71932–7.10.1936
| edeltäjä2=[[Antti Kukkonen]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.vn.fi/tietoa-valtioneuvostosta/hallitukset/vuodesta-1917/tulokset/fi.jsp?report_id=M1&multivalue.selectedCriterion.hallitus_id=19 | Nimeke = Sunilan II hallitus |Julkaisu= | Julkaisija = Valtioneuvosto | Viitattu = 2.1.2011 }}</ref>
| seuraaja2=[[Antti Kukkonen]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.vn.fi/tietoa-valtioneuvostosta/hallitukset/vuodesta-1917/tulokset/fi.jsp?report_id=M1&multivalue.selectedCriterion.hallitus_id=21 | Nimeke = Kallion IV hallitus |Julkaisu = |Julkaisija = Valtioneuvosto | Viitattu = 2.1.2011 }}</ref>
| arvo3=[[Suomen sosiaali- ja terveysministeri|Suomen sosiaaliministeri]]<ref name="vn2" />
| virassa3= [[Kallion I hallitus]]<ref name="vn2" /><br>14.11.1922 – 181922–18.1.1924
| edeltäjä3=[[Eino Akseli Kuusi|Eino Kuusi]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.vn.fi/tietoa-valtioneuvostosta/hallitukset/vuodesta-1917/tulokset/fi.jsp?report_id=M1&multivalue.selectedCriterion.hallitus_id=8 | Nimeke = Cajanderin I hallitus | Julkaisu = |Julkaisija = Valtioneuvosto | Viitattu = 2.1.2011 }}</ref>
| seuraaja3= [[Emil Böök]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.vn.fi/tietoa-valtioneuvostosta/hallitukset/vuodesta-1917/tulokset/fi.jsp?report_id=M1&multivalue.selectedCriterion.hallitus_id=10 | Nimeke =Cajanderin II hallitus | Julkaisu= | Julkaisija = Valtioneuvosto | Viitattu = 2.11.2011 }}</ref>
| kansanedustajana = 1.4.1919–31.8.1939
| syntymäaika=[[18. syyskuuta]] [[1874]]<ref name="em">{{Edustajamatrikkeli|nro=911043|Viitattu = 2.1.2011 }}</ref>
| puolueeduskuntaryhmä = [[Kansallinen Edistyspuolue]]<ref name="em" />▼
| syntymäpaikka=[[Hausjärvi]]<ref name="em" />▼
| vaalipiiri = [[Hämeen läänin eteläinen vaalipiiri]]
| kuolinaika={{Kuolinaika ja ikä|18|9|1874|9|12|1942}}<ref name="em" />▼
| syntymäaika= [[18. syyskuuta]] [[1874]]
| kuolinpaikka=[[Helsinki]]<ref name="em" />▼
▲| syntymäpaikka= [[Hausjärvi]]<ref name="em" />
▲| puolue=[[Kansallinen Edistyspuolue]]<ref name="em" />
▲| kuolinaika= {{Kuolinaika ja ikä|18|9|1874|9|12|1942}}<ref name="em" />
▲| kuolinpaikka= [[Helsinki]]<ref name="em" />
| puolue= [[Kansallinen Edistyspuolue]]
| koulutus = [[filosofian tohtori]] (1907)
}}
 
'''Oskar (Oskari) Mantere''' (vuoteen [[1889]] '''Majamäki''', [[18. syyskuuta]] [[1874]] [[Hausjärvi]] – [[9. joulukuuta]] [[1942]] [[Helsinki]]) oli pedagogi ja koulutuspoliitikko, oppiarvoltaan [[filosofian tohtori]]. Hän oli [[Opetushallitus|Kouluhallituksen]] pitkäaikainen ylijohtaja ja merkittävä suomalaisen koululaitoksen kehittäjä. Mantere toimi myös [[Kansallinen Edistyspuolue|Kansallisen Edistyspuolueen]] kansanedustajana [[1919]]–[[1938]]1919–1938<ref name="em">{{Edustajamatrikkeli|nro=911043|Viitattu = 2.1.2011 }}</ref> ja [[Suomen pääministeri]]nä [[22joulukuusta 1928 elokuuhun 1929.<ref>{{Verkkoviite joulukuuta]]| [[1928]]Osoite –= [[16http://www.valtioneuvosto.fi/tietoa-valtioneuvostosta/hallitukset/vuodesta-1917/tulokset/fi.jsp?report_id=V2 elokuuta]]| [[1929]]Nimeke = Hallitukset aikajärjestyksessä |Julkaisija = Valtioneuvosto | Viitattu = 2.1.2011}}</ref>
 
==Pedagogi ja koulutuspoliitikko==
 
Hausjärveläiseen maanviljelijäperheeseen syntynyt Mantere kirjoitti ylioppilaaksi [[1895Ylioppilastutkinto|ylioppilaaksi]] 1895 [[Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu|Helsingin Suomalaisesta Yhteiskoulusta]]. Valmistuttuaan filosofian kandidaatiksi [[Helsingin yliopisto]]sta [[1899]] hän työskenteli historian ja suomen kielen opettajana Helsingin Uudessa yhteiskoulussa. Mantere valittiin Uuden yhteiskoulun rehtoriksi [[1901]] ja hän toimi tässä tehtävässä vuoteen [[1915]], jolloin hän siirtyi Suomalaisen Yhteiskoulun rehtoriksi.
 
Toimiessaan opettajana Mantere kiinnostui [[Johann Friedrich Herbart|herbartilaisesta]] kasvatusfilosofiasta, johon hän perehtyi opintomatkoilla Keski-Euroopassa. Hänen ensimmäinen kasvatustieteellinen teoksensa oli ''Yksilöllisyys ja persoonallisuus kasvatuksessa'' ([[1906]]). Seuraavana vuonna Mantere väitteli filosofian tohtoriksi väitöskirjalla ''Historianopetuksesta erittäin silmällä pitäen oppikouluja'' ([[1907]]), jossa hän tarkasteli historianopetuksen metodologisia perusteita herbartilaisuuden valossa.
 
Kun [[Opetushallitus|Kouluhallitukselle]] valittiin vuonna [[1917]] uutta ylijohtajaa, Mantere kilpaili virasta kasvatusopin professori [[Mikael Soininen|Mikael Soinisen]] kanssa. Manteretta kannatti pääasiassa vasemmisto, joka piti Soinista liian vanhoillisena. Ennakko-odotusten mukaisesti Soininen valittiin tehtävään, mutta Mantere nimitettiin seuraavana vuonna kouluhallituksen oppikouluosaston kouluneuvokseksi. Soinisen kuoltua [[1924]] Mantere seurasi tätä ylijohtajana.
 
Edeltäjänsä Mikael Soinisen tavoin Mantere kannatti suomalaisen koulujärjestelmän uudistamista [[yhtenäiskoulu]]periaatteen mukaiseksi. Mantere johti vuosina [[1927]]–[[1932]]1927–1932 istunutta oppikoulukomiteaa, joka loppumietinnössään esitti siirtymistä yhtenäiskoulujärjestelmään. Hän myös julkaisi teoksen nimeltä ''Kohti yhtenäiskoulua'' ([[1932]]). Mantereen malli kohtasi kiivasta vastustusta sekä poliittisesta oikeistosta että opettajakunnasta, eikä sillä ollut toteuttamismahdollisuuksia. Monet Mantereen esittämistä ajatuksista toteutuivat kuitenkin neljä vuosikymmentä myöhemmin, kun [[peruskoulu]]järjestelmä luotiin.
 
Suurelle yleisölle Mantere tuli tunnetuimmaksi historian oppikirjoista, joita hän kirjoitti filosofian tohtori, kouluneuvos [[Gunnar Sarva]]n (1879−1952) kanssa. Mantereen ja Sarvan ''Keskikoulun yleinen historia I–II'' (1915–1916), ''Keskikoulun Suomen historia'' (1918) ja ''Kansakoulun Suomen historia'' (1915, Kust.oy Kirja ja Oy Valistus) olivat vuosikymmenten ajan suosittuja historian oppikirjoja, ja niistä otettiin uudistettuja painoksia aina 1960-luvulle saakka.
 
==Valtiomies==
Mantere kuului alusta asti vuonna 1918 perustetun Kansallisen Edistyspuolueen johtohahmoihin. Hän johti Edistyspuolueen puoluetoimikuntaa vuosina 1918–1928 ja uudelleen vuosina 1931–1933. Eduskuntaan Mantere nousi [[1919]], ja hänen ensimmäiset ministerintehtävänsä olivat sosiaaliministeriys [[Kyösti Kallio]]n hallituksessa [[1922]]–[[1924]]1922–1924 sekä apulaisopetusministeriys [[Lauri Ingman]]in hallituksessa [[1924]]–[[1925]]1924–1925. ▼
 
Joulukuussa [[1928]] Mantere nousi pääministeriksi ja muodosti porvarillisen vähemmistöhallituksen. Mantereen hallitus oli kapeapohjainen porvarillinen vähemmistöhallitus, jollaiset olivat tyypillisiä puolueriitojen leimaamalle 1920-luvulle. Hallituksessa oli kuusi edistyspuoluelaista ministeriä, kolme [[kokoomus]]laista ministeriä ja kolme ammattiministeriä; Kokoomuksen eduskuntaryhmä ei kuitenkaan tunnustanut kolmea kokoomusministeriä edustajikseen, joten teknisesti hekin olivat ammattiministereitä. Virallisesti hallituksella oli eduskunnassa takanaan vain Edistyspuolueen kymmenen edustajaa. Mantereen hallitus kaatui heinäkuussa 1929 virkamiespalkkakiistaan, istuttuaan vain seitsemän kuukautta. ▼
Mantere kuului alusta asti vuonna [[1918]] perustetun [[Kansallinen Edistyspuolue|Kansallisen Edistyspuolueen]] johtohahmoihin. Hän johti Edistyspuolueen puoluetoimikuntaa vuosina [[1918]]–[[1928]] ja uudelleen vuosina [[1931]]–[[1933]].
▲Eduskuntaan Mantere nousi [[1919]], ja hänen ensimmäiset ministerintehtävänsä olivat sosiaaliministeriys [[Kyösti Kallio]]n hallituksessa [[1922]]–[[1924]] sekä apulaisopetusministeriys [[Lauri Ingman]]in hallituksessa [[1924]]–[[1925]].
 
[[Vuonna 1932]] Mantereesta tuli opetusministeri [[T. M. Kivimäki|T. M. Kivimäen]] porvarilliseen vähemmistöhallitukseen, joka istui ennätyksellisesti lähes täydet neljä vuotta. Opetusministerikaudellaan hän sai aikaan päätöksen Jyväskylän kasvatustieteellisen korkeakoulun (nykyinen [[Jyväskylän yliopisto]]) perustamisesta, mikä oli suomalaisen opettajankoulutuksen kannalta tärkeä edistysaskel. Mantereen poliittiseksi kompastuskiveksi muodostui kuitenkin kysymys [[Helsingin yliopisto]]nyliopiston kielisuhteista. ▼
▲Joulukuussa [[1928]] Mantere nousi pääministeriksi ja muodosti porvarillisen vähemmistöhallituksen. Mantereen hallitus oli kapeapohjainen porvarillinen vähemmistöhallitus, jollaiset olivat tyypillisiä puolueriitojen leimaamalle 1920-luvulle. Hallituksessa oli kuusi edistyspuoluelaista ministeriä, kolme [[kokoomus]]laista ministeriä ja kolme ammattiministeriä; Kokoomuksen eduskuntaryhmä ei kuitenkaan tunnustanut kolmea kokoomusministeriä edustajikseen, joten teknisesti hekin olivat ammattiministereitä. Virallisesti hallituksella oli eduskunnassa takanaan vain Edistyspuolueen kymmenen edustajaa. Mantereen hallitus kaatui heinäkuussa 1929 virkamiespalkkakiistaan, istuttuaan vain seitsemän kuukautta.
 
▲[[1932]] Mantereesta tuli opetusministeri [[T. M. Kivimäki|T. M. Kivimäen]] porvarilliseen vähemmistöhallitukseen, joka istui ennätyksellisesti lähes täydet neljä vuotta. Opetusministerikaudellaan hän sai aikaan päätöksen Jyväskylän kasvatustieteellisen korkeakoulun (nykyinen [[Jyväskylän yliopisto]]) perustamisesta, mikä oli suomalaisen opettajankoulutuksen kannalta tärkeä edistysaskel. Mantereen poliittiseksi kompastuskiveksi muodostui kuitenkin kysymys [[Helsingin yliopisto]]n kielisuhteista.
 
=== Vuoden 1935 kielikiista ===
Niin sanottu [[Aitosuomalaisuus|aitosuomalainen rintama]], johon kuului suuri osa poliittista oikeistoa, oli jo itsenäisyyden alkuvuosista asti vaatinut [[Helsingin yliopisto]]nyliopiston täydellistä suomalaistamista. [[Kivimäen hallitus]] nosti kysymyksen uudelleen esiin ja tunnusteli mahdollisuuksia joko siirtää koko [[ruotsinkielinen opetus Helsingin yliopistossa]] Turkuun [[Åbo Akademi]]in tai perustaa Helsinkiin uusi ruotsinkielinen yliopisto. Kun nämä yritykset eivät tuottaneet tulosta, hallitus yritti ajaa läpi kompromissiehdotuksen, jonka mukaan suomenkielisen opetuksen määrää yliopistossa kasvatettaisiin mutta se pysyisi silti kaksikielisenä. Vuoden 1935 alussa kutsuttiin koolle [[Ylimääräiset valtiopäivät 1935|ylimääräiset valtiopäivät]] käsittelemään asiaa, mutta aitosuomalaiset aloittivat kiivaan jarrutustaistelun. Kun aitosuomalaisten edustajat olivat pitäneet eduskunnassa puheita yhtäjaksoisesti viisi vuorokautta, presidentti [[P. E. Svinhufvud]] hajotti valtiopäivät.
 
Epäonninen yliopistokysymys henkilöityi opetusministeri Mantereeseen ja laski tämän suosiota sekä poliittista vaikutusvaltaa. Kun Kivimäen hallitus kaatui lokakuussa 1936, Mantere ei enää päässyt ministeriksi [[A. K. Cajander]]in punamultahallitukseen. Vuonna 1939 hän luopui kansanedustajuudesta ja vetäytyi politiikasta.
 
==LähteitäLähteet==
* {{Kansallisbiografia|id = 650|nimi = Mantere, Oskari (1874–1942)|tekijä = Veli-Matti Autio|ajankohta = 4.5.2001|viitattu = }}
 
===Viitteet===
{{viitteet|sarakkeet}}
 
== Aiheesta muualla ==
* {{Kansallisbiografia|id=650}}
* {{Edustajamatrikkeli|nro=911043}}
 
{{Suomen pääministerit}}▼
{{Edeltäjä-seuraaja|Logo=
|Edeltäjä=[[Juho Sunila]]
|Seuraaja=[[Kyösti Kallio]]
|Titteli=[[Suomen pääministeri]]
|Kommentti=[[1928]]−[[1929]]1928−1929}}
 
{{Edeltäjä-seuraaja|Logo=
|Edeltäjä=[[Eino Akseli Kuusi|Eino Kuusi]]
|Seuraaja=[[Emil Böök]]
|Titteli=[[Suomen sosiaali- ja terveysministeri|Suomen sosiaaliministeri]]
|Kommentti=[[1922]]−[[1924]]1922−1924}}
 
{{Edeltäjä-seuraaja|Logo=
|Edeltäjä=[[Antti Kukkonen]]
|Seuraaja=[[Antti Kukkonen]]
|Titteli=[[Suomen opetusministeri]]
|Kommentti=[[1932]]−[[1936]]1932−1936}}
 
▲{{Suomen pääministerit}}
 
{{DEFAULTSORTAAKKOSTUS:Mantere, Oskari}}
 
[[Luokka:Suomalaiset kasvatustieteilijät]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Oskari_Mantere”