Ero sivun ”Kasaarien kaanikunta” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p päivitetty kuollut linkki |
|||
Rivi 43:
Kasaareille syntyi uusi vastustaja [[Kiovan Venäjä]]n nousun myötä. Historian hämärään on jäänyt tarkempi tieto niin sanotusta Rusien kaanikunnasta, joka mainittiin ensimmäisen kerran vuonna [[839]]. Kiovan ruhtinaat käyttivät ilmeisesti myös kaanin nimitystä, joka 800-luvulla tarkoitti sitä, että he olivat kasaarien hallitsijoiden kanssa tasa-arvoisia.
Skandinaviasta saapuneiden [[Varjagit|varjagien]] soturijoukkojen ilmestyminen Itä-Eurooppaan 800-luvulla rupesi vähentämään kasaarien ylivaltaa slaavilaisista heimoista. Heidän avullaan kasaareista pääsivät eroon [[poljaanit]] vuonna ([[864]]), [[severjaanit]] ([[884]]) ja [[
[[850-luku|850-luvulla]] olivat kasaarien ja arabien väliset viimeiset taistelut. Kalifaatin Kaukasian alusmaissa oli syttynyt kapina, jota tukahduttamaan lähetettiin arabialainen sotapäällikkö Buga al-Kabir, joka oli itse alun perin kasaari. Kasaarit saivat avunpyynnön vuoriston sanarialaisilta, jotka asuivat [[Khaheti]]ssa.<ref>Sanarialaiset lähettivät avunpyynnön kolmelle hallitsijalle: sahib ar-Rumille (Bysantin keisarille), sahib al-hasaarille (kasaarien hallitsijalle) sekä sahib as-sakalibille (slaavien johtajalle) kertoi al-Jakubi [[853]]/[[854]] vuodenvaihteessa.</ref>. Buga suoritti sotaretken alaaneja ja kasaareja vastaan ja sai heiltä sotasaalista, mutta sitten hänet kutsuttiin pois Georgiasta, koska kalifi pelkäsi hänen liittyvän kansansa sotajoukkoihin. <ref>Tarkempia tietoja näistä taisteluista on vähän. Ainoa suora maininta on [http://www.vostlit.info/Texts/rus13/Sirvan_Derbend/text.phtml?id=1893 ”Derbentin historiassa”.] Bukan vierailun Kasaariassa todistaa [http://www.vostlit.info/Texts/rus6/Kartli/frametext.htm Kartlin asiakirja] sekä al-Belazuri, jotka kertoivat, että he toivat mukanaan 300 kasaarimuslimiperhettä sekä 100 alaaniperhettä. Kalifin ja Bugan välisestä mahdollisesta sopimuksesta mainitsee Kartlin asiakirja. ''A.V.Gadlo'' Pohjois-Kaukasian etninen historia 300-900-luvuilla. Pietari, 1979, s. 185; ''A.K.Šaginjan'' Armenia ja Etelä-Kaukasian maat bysanttilais-iranilaisen ja arabivallan aikana. Pietari, 2011, s. 306-308.</ref>. Sen jälkeen Kasaarian ja Bysantin suhteet lämpenivät uudelleen. Vuonna [[861]] Kasaariaan saapui Bysantin valtuuskunta, jonka johdossa oli [[Konstantinos Filosofi]] <ref>''M. I. Artamonov'' Kasaarien historia, Pietari, 2001, s. 443-450.</ref>.
|