Ero sivun ”Klavikordi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 4:
Klavikordia suositeltiin sen monien hyvien ominaisuuksien vuoksi harjoitussoittimeksi niin [[cembalo|cembalisteille]] kuin [[urut|urkureillekin]]. Klavikordia soittamalla oppii hienostuneen soittotavan, soitin on helppo huoltaa ja lisäksi edullinen ja pieniääninen. Klavikordin vivahteikkaan soinnin ansiosta sitä alettiin 1700-luvulla arvostaa muutoinkin kuin harjoitussoittimena. Se on ainoa akustinen kosketinsoitin, joka kykenee vibratoon.
Vanhojen esikuvien mukaisia klavikordeja ryhdyttiin rakentamaan jälleen 1900-luvun jälkipuoliskolla. Suomessa klavikordeja ovat rakentaneet mm. Oy Soitinrakentajat AmF/Markku Hakalisto, Pentti Pelto, Henk van Schevikhofen sekä Pekka Vapaavuori. Ulkomaillakin tunnettuihin suomalaisklavikordisteihin kuuluvat Anna Maria McElwain ja Aapo Häkkinen.
== Aiheesta muualla ==
| |||