Ero sivun ”Pu Yi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p – |
p kh |
||
Rivi 4:
| kuva = [[Tiedosto:Aisin-Gioro Puyi 01.jpg|200px]]
| arvo = [[Kiinan keisari]]
| virassa= 2. joulukuuta, 1908 – 12. helmikuuta,1912
| edeltäjä =[[Guangxu]]
| seuraaja =
|arvo2= [[Mantšukuo]]n keisari
|virassa2=1. maaliskuuta,1934 – 15. elokuuta, 1945
Rivi 12:
|seuraaja2=
| syntymäaika =[[7. helmikuuta]] [[1906]]
| syntymäpaikka =[[Tiedosto:China Qing Dynasty Flag 1889.svg|20px]] [[Peking]], [[Qing-dynastia]]
| kuolinaika ={{Kuolinaika ja ikä|7|2|1906|17|10|1967}}
| kuolinpaikka = [[Tiedosto:Flag of the People's Republic of China.svg|20px]]
| puolue =
| ammatti = puutarhuri
| uskonto =
| puoliso =
| arvonimet =
| allekirjoitus =
}}
'''Pu Yi''' ([[7. helmikuuta]] [[1906]] – [[17. lokakuuta]] [[1967]]) oli kymmenes ja viimeinen mantsujen [[Qing-dynastia]]n [[Qing-dynastian keisarit|keisari]] ja samalla [[Kiinan keisari|Kiinan viimeinen keisari]]. Hänet kruunattiin keisariksi nimellä '''Xuantong''' (宣統皇帝) kaksivuotiaana vuonna [[1908]]. Hän toimi muodollisena hallitsijana vuoteen [[1912]] asti, ja vuoteen [[1924]] säilytti Kiinan keisarin arvon. Myöhemmin vuosina [[1934]]–[[1945]] hän hallitsi [[Japani]]n perustamaa [[nukkevaltio]]ta [[Mantšukuo]]n keisarikuntaa. Tällöin hän käytti hallitsijanimeä '''Kangde''' (康德皇帝).
Kiinan vallankumouksen jälkeen Pu Yi sai ystävällismielisen kohtelun [[Kiinan kommunistinen puolue|kommunistien]] johtajalta [[Mao Zedong]]ilta. Hän osallistui Kiinan kansantasavallan neuvoa-antavan konferenssin (中国人民政治协商会议) toimintaan vuodesta [[1964]] kuolemaansa asti kiinalaisella nimellään '''Aixinjueluo Puyi'''.
Rivi 32:
Pu Yin sukuhaaralla oli läheiset suhteet leskikeisarinna Cixiin. Hänen kuolinvuoteellaan valitsemanaan Pu Yi nousi valtaistuimelle kahden vuoden ja 10 kuukauden ikäisenä. Hänen isänsä, nuorempi prinssi Chun hallitsi valtionhoitajana 6. joulukuuta 1911 asti, jolloin leskikeisarinna Longyu otti vallan [[Xinhai-vallankumous|Xinhai-vallankumouksen]] seurauksena.
Leskikeisarinna Longyu allekirjoitti vallastaluopumisen ja Hyväntahtoisen asiakirjan 12. helmikuuta 1912 keisarillisen hovin ja etelä-Kiinan tasavaltalaisten välillä. Kiinan tasavallan syntyessä Pu Yi sai pitää keisarillisen arvonimensä ja tasavalta kohteli häntä ulkomaisen monarkin tavoin. Pu Yi ja keisarillinen hovi saivat jäädä Kielletyn kaupungin pohjoisosan tiloihin ja kesäpalatsiin. Tasavalta myönsi hoville neljän miljoonan hopeadollarin vuosittaisen tuen, jota ei kuitenkaan koskaan maksettu täysin ja se lopetettiin muutaman vuoden sisään. Vuosina 1919–1924 Pu Jilla oli [[skotlanti]]lainen opettaja nimeltään [[Reginald Johnston]]. Hän on kirjoittanut kirjan elämästään keisarin opettajana nimellä ''Ilta Hämärä Kielletyssä Kaupungissa''. Johnston oli ensimmäinen eurooppalainen joka vieraili palatsin hallinnollisissa alueella koko [[Qing-dynastia]]n ajan. Hän oli myös ensimmäinen ulkopuolinen joka asui Kielletyssä kaupungissa. Johnston palasi [[Yhdistynyt kuningaskunta|Britannia]]an takaisin vuonna 1931 ja oli [[Lontoon yliopisto]]n itämaisen osaston johtaja.
Vuonna 1917 kenraali [[Zhang Xun]] (張勛) palautti Pu Yin valtaan kahdentoista päivän ajaksi 1. heinäkuuta – 12. heinäkuuta 1917. Kahdentoista päivän aikana tasavaltalaisten lentokone pudotti yhden pientä tuhoa aiheuttaneen pommin kiellettyyn kaupunkiin. Restauraatio aiheutti laajaa vastustusta eri puolilla Kiinaa, ja toinen sotaherra, [[Duan Qirui]] puuttui tilanteeseen.
Rivi 41:
Lokakuun 1924 lopussa tasavaltalainen sotaherra [[Feng Yuxiang]] saapui joukkoineen Pekingiin ja järjesti vallankaappauksen syrjäyttäen presidentti [[Cao Kun]]in. Feng Yuxiangin hallitus uudisti 4. marraskuuta 1924 hyväntahtoisen asiakirjan ja riisti Pu Yilta hänen keisarillisen tittelinsä ja teki hänestä tavallisen Kiinan tasavallan kansalaisen. Seuraavana päivänä armeija piiritti kielletyn kaupungin yksityistilat ja pakotti Pu Yin allekirjoittamaan sopimuksen. Hänet karkotettiin samana päivänä Kielletystä kaupungista.
Pu Yi siirtyi isänsä huvilalle lähelle Kiellettyä
[[Tiedosto:Puyi-Manchukuo.jpg|thumb|Pu Yi [[Mantšukuo]]n keisarina]]
1. maaliskuuta 1932 Pu Yi asetettiin japanilaisten hallussa olevan [[Mantšukuo]]n nukkevaltion johtoon arvonimenään Datong (大同). Vuonna 1934 hänet kruunattiin virallisesti keisariksi nimellä Kangde (康德). Pu Yi vastusti japanilaisia yksityisesti, mutta julkisesti alistui japanilaiskomentoon. Hän oli katkera, koska hänet esiteltiin Mantšukuon valtionpäämiehenä ja keisarina, eikä hän saanut takaisin Kiinan keisarin asemaansa. Japanilaiset pitivät Pu Yitä tarkasti silmällä japanilaistaessaan Mantšukuoa jo hallitsemansa [[Korea]]n mallin mukaan.
Rivi 47:
Pu Yi alkoi kiinnostua [[buddhalaisuus|buddhalaisuudesta]] näinä vuosina. Japanilaiset kuitenkin määräsivät Mantšukuon valtionuskonnoksi [[šintolaisuus|šintolaisuuden]]. Pu Yin tukijat puhdistettiin hallinnosta japanilaismyönteisten ministerien tieltä. Pu Yin osaksi jäi vahvistaa japanilaisten laatimat lait. Pu Yi nai kolmannen vaimonsa, [[Tan Yuling]]in vuoden 1939 paikkeilla. Tämä kuoli salaperäisesti kuusi vuotta myöhemmin. Vuonna 1943 Pu Yi nai neljännen vaimonsa, 15-vuotiaan opiskelijan [[Li Yuqin]]in. He erosivat 1958.
[[toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] lopussa vuonna 1945 Pu Yi joutui [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] armeijan vangiksi. Kun [[Mao Zedong]]in johtamat kommunistit ottivat vallan Kiinassa 1949, Pu Yi kirjoitti kirjeitä [[Josif Stalin]]ille, joissa hän vakuutti sisäistäneensä kommunismin ja pyysi asuinpaikkaa Neuvostoliitosta. Stalin kuitenkin luovutti Pu Yin kiinalaisille vuonna 1950. Sitä ennen Pu Yi oli ollut todistajana [[Tokion kansainvälinen sotarikostuomioistuin|Tokion kansainvälisessä
Pu Yi kirjoitti muistelmansa 1960-luvulla. Hän kuoli syöpään vuonna 1967 [[kulttuurivallankumous|kulttuurivallankumouksen]] aikana.
| |||