Ero sivun ”Elias Simojoki” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p linkki
lähteen tiedot täydennetty, sama teos pois kirjallisuutta-osiosta
Rivi 16:
| kotisivu =
}}
'''Lauri Elias Simojoki''' (vuoteen 1926 Simelius, [[28. tammikuuta]] [[1899]] [[Rautio]] Keski-Pohjanmaa – [[25. tammikuuta]] [[1940]] [[Koirinojanlahti]] [[Laatokka]] <ref name="ot1">Sakari Virkkunen s.1975, 6</ref> [[Impilahti]])<ref name="ot2">[http://www.helsinki.fi/keskusarkisto/kaatuneet/Havuc.pdf KatuneetKaatuneet] Keskusarkisto (Pdf)</ref> oli [[suomalaiset|suomalainen]] [[kansallismielisyys|kansallismielinen]] [[luterilaisuus|luterilainen]] pappi, [[Sinimustat]]-järjestön puheenjohtaja, [[Isänmaallinen kansanliike|Isänmaallisen kansanliikkeen]] [[kansanedustaja]] ja [[Akateeminen Karjala-Seura|Akateemisen Karjala-Seuran]] perustajajäsen.<ref name="ot3">Suomen Eduskunta, 1933–1935, sivu 89</ref> Hän osallistui talvisotaan rykmentin pastorina JR39:ssä ja hänet on haudattu Kiuruveden sankarihautaan.<ref name="ot1"/>
 
Hänen vanhempansa olivat kappalainen, myöhemmin lääninrovasti Niilo Iisakki Simelius (1864–1925) ja Kristiina Sofia, o.s. Snellman (1861–1946). Eliaksen isänperintöä lienee ollut hurskaus ja kansanomaisuus ja temperamentti ja huumorintaju äidiltä. Äiti oli Juhani Ahon ikuistaman Hellmannin herran J. A. Snellmanin tytär. Elias Simojoki avioitui 1937 lastentarhanopettaja Anna-Liisa Kotivuoren kanssa. Heidän poikansa Lauri Aunus (s. 1939) oli Kuopiossa historian lehtorina.<ref name="ot1"/>
Rivi 32:
:''"Oikeusministerin ruotsalaispiiska on sivaltanut vasten kasvojani, mutta hänen paikkansa on oleva [[Petsamo]]n Heinäsaarien keskitysleirillä, jossa hän kerran [[Sasu Punanen|Sasun]], Eeron ja muiden matelijoiden kanssa viettää loppuikänsä linnunsontaa keräten ja vapisten kuunnellen Sinimustien tahdikkaita askelia vartiotulien ääreltä."''
 
Kun [[talvisota]] syttyi, Elias Simojoki ilmoittautui vapaaehtoisena rintamalle. Hän kaatui [[Impilahti|Impilahden]] Konnunsaarella [[Koirinoja]]n jäällä<ref name="ot2"/> ollessaan lopettamassa haavoittunutta hevosta, joka makasi rintamalinjojen välissä. Hevosta ei oltu onnistuttu lopettamaan suomalaisten tai venäläisten joukkojen puolelta, jolloin Simojoki hiihti hevosen viereen, lopetti hevosen pistoolilla ja joutui venäläisten konekiväärin ampumaksi. <ref>Sakari Virkkunen s.1975, 218</ref>
 
[[Vapaudenpatsas (Tampere)|Tampereen vapaudenpatsaan]] mallina on ollut nuori Elias Simelius, samoin Lahden sankaripatsaan mallina. Molemmat teokset ovat kuvanveistäjä [[Viktor Jansson]]in käsialaa.<ref>Sakari Virkkunen s.1975, 32</ref> Patsaat valmistuivat samaan aikaan ja paljastettiin 1921.<ref>Sakari Virkkunen s.1975, 31</ref>
 
== Kirjallisuutta ==
 
* {{Kirjaviite | Tekijä=Virkkunen, Sakari | Nimeke=Elias Simojoki, legenda jo eläessään | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1975 | Tunniste=ISBN 951-0-06258-8}}
* Elias Simojoki: ''Palava pensas''. [[WSOY]], [[Porvoo]], [[1942]]
* {{Kirjaviite | Tekijä=Uola, Mikko | Nimeke=Sinimusta veljeskunta: Isänmaallinen kansanliike 1932–1944 | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1982 | Tunniste=ISBN 951-1-06982-9}}
 
== Lähteet ==
* {{Kirjaviite
* Sakari Virkkunen: Elias Simojoki – legenda jo eläessään, WSOY 1974, ISBN 951 0-06258-8
* {{Kirjaviite | TekijäNimeke =Virkkunen, Sakari | Nimeke=Elias Simojoki, legenda jo eläessään | Julkaisupaikka=Porvoo, Helsinki | Julkaisija =WSOY WSOY| Vuosi=1975 | Tunniste=ISBN 951-0-06258-8}}1974
| Tekijä = Virkkunen, Sakari| Suomentaja =
| Luku = | Sivu = | Sivut = | Selite =
| Julkaisupaikka = | Tunniste = | Isbn =ISBN 951 0-06258-8
| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto =
| Viitattu = | Kieli = }}
=== Viitteet ===
{{Viitteet}}