Ero sivun ”Trombi (pyörremyrsky)” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p päivitetty kuollut linkki |
|||
Rivi 14:
Yleisesti ajatellaan tyypillisen tornadon syntyvän seuraavalla tavalla. Eri ilmakerroksissa tuulet puhaltavat eri nopeuksilla ja ehkä eri suuntiinkin.
Tämä synnyttää noiden tuulten väliseen tilaan vaakasuoraa pyörteisyyttä.
Ukkospilvessä oleva raju, nopeudeltaan jopa [[hirmumyrsky]]n luokkaa oleva nousuvirtaus nostaa tämän vaakasuoran pyörteen pystyyn<ref>http://www.weatherwizkids.com/tornado.htm Tornadoes</ref><ref name="britannica.com">http://web.archive.org/web/20070224151234/http://www.britannica.com/thunderstorms_tornadoes/images/ocliwea124a4.gif</ref>. Tämän mallin mukaan tornadon synty vaatii maanpinnan lähelle alle 600 m:n korkeuteen heikkoa tuulta, ja troposfäärin keskiosiin noin 3000–6000 m:n korkeuteen voimakasta tuulta<ref name="britannica.com"/>. Tällöin tornadojen syntyä näyttäisi edistävän [[epävakaa ilmakehä]] ja suuri [[tuuliväänne]].
Tornadot jaetaan karkeasti kahteen ryhmään: niihin jotka syntyvät [[supersolu]]-ukkospilvien yhteydessä ja niihin jotka syntyvät vähäisempien ukkos- tai konvektiopilvien yhteyteen. Tornadon pyörre tulee näkyviin siinä tiivistyvän vesihöyryn tai sen mukanaan imemän pölyn tai roskan ansiosta. Heikoilla tornadoilla ei pyörre ole aina selvästi näkyvissä. Tyypillisesti tornadot ovat korkeintaan muutama sata metriä läpimitaltaan, mutta joskus yli kilometrin. Suomen trombien halkaisija on yleensä 10-50 metriä ja kesto vain muutamia minuutteja. Nekin voivat kaataa metsää ja aiheuttaa vahinkoa rakennuksille. Suurempia ja pitempiaikaisempiakin trombeja on kuitenkin havaittu.
| |||