Ero sivun ”Itsevaltius” versioiden välillä

[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
selvennyspyyntö
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 6:
Euroopassa etenkin 1500-, 1600- ja 1700-luvuilla esiintynyttä itsevaltaista monarkiutta on kutsuttu '''absolutismiksi'''. Tuon ajan itsevaltiaan perikuvan, [[Ranska]]n kuningas [[Ludvig XIV|Ludvig XIV:n]] on kerrottu usein määrittäneen asemansa sanomalla ”''[[valtio olen minä]]''” ({{k-fr|l’État c’est moi}}). On kuitenkin epävarmaa, sanoiko hän noin todellisuudessa koskaan.<ref>Burnam, Tom: Väärien käsitysten sanakirja</ref> 1700-luvulla syntyi valistuksen myötä myös ”valistunut itsevaltius”. Itsevaltiudesta luovuttiin vähitellen etenkin [[Ranskan suuri vallankumous|Ranskan suuren vallankumouksen]] jälkeen, ja hallitsijan valtaa alkoivat rajoittaa [[perustuslaki|perustuslait]].
 
Englantilainen filosofi [[Thomas Hobbes]] (1588–1679) laati [[Englannin sisällissota|Englannin sisällissodan]] aikana 1600-luvulla merkittävän teorian itsevaltiudesta. Hän kirjoitti, että ihmisen kaikki toiminnot johtuvat [[egoismi]]sta ja siksi kansan kannattaa luovuttaa kaikki valta yhdelle henkilölle, joka vastaavasti takaa lain ja järjestyksen. Yhdessä kohdassa hänen teoriansa eroaa melkein kaikista muista itsevaltiutta puoltavista teorioista: hän ei pitänyt vallanperimystä välttämättömänä ja näin ollen hyväksyi myös esim. Oliver Cromwellin vallankäytön.{{lähde}}<ref>Spectrum tietokeskus, artikkeli itsevaltius</ref>
 
Ranskassa 1700-luvun loppupuoliskolla esiintyi itsevaltiuden teoreetikkona [[Jean Bodin]] (k. 1596).{{Selvennä|Miten esiintyi 200 vuotta kuolemansa jälkeen?}} Teoksessaan ''Les six livres de la republique'' hän kertoo olevansa sitä mieltä, että sekä lainsäädäntö- että toimeenpanovallan tulee kuulua ainoastaan hallitsijalle. Hänen mukaansa tämä ei saa johtaa [[despotismi|despotismiin]]: hallitsijan on noudatettava sopimuksia, hän ei saa koskea alamaistensa omaisuuteen jne..<ref>Spectrum tietokeskus, artikkeli itsevaltius</ref>