Ero sivun ”Suomen aateli” versioiden välillä

Aateliston vuonna [[1723]] vahvistetut [[Erioikeus|erioikeudet]] pysyivät voimassa myös [[Suomen suuriruhtinaskunta|Venäjän vallan aikana]]. [[Säätyvaltiopäivät 1863|Vuosien 1863–1864 valtio­päivillä]] niistä päätettiin kuitenkin kumota niistä monet tärkeimmät kuten aatelisten yksin­oikeus [[rälssitila|rälssi­tilojensäteri]]tilojen omistamiseen<ref>[http://fi.wikisource.org/wiki/S%C3%A4%C3%A4nt%C3%B6_koskeva_sen_oikeuden_kumoamista,_joka_ritaristolla_ja_aatelilla_yksin%C3%A4ns%C3%A4_on_omistamaan_ja_pit%C3%A4m%C3%A4%C3%A4n_allodio-s%C3%A4teri%C3%A4_ja_muuta_vapaa-maata_s%C3%A4teri-vapaudella Keisarillisen Majesteetin Armollinen Sääntö, koskeva sen oikeuden kumoamista, joka Ritaristolla ja Aatelilla yksinänsä on omistamaan ja pitämään allodio-säteriä ja muuta vapaa-maata säteri-vapaudella. Annettu Helsingissä, Huhtikuun 2 p. 1864]</ref>, vapaus [[henkiraha]]sta sekä yksinoikeus eräisiin korkeisiin [[Virka|virkoihin]].<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Johanna Aminoff-Winberg | Nimeke = Ritarihuone ja Suomen aatelissuvut | Sivu = 68–71 | Suomentaja = Salla Korpela, Wilhelm Brummer | Julkaisija = Minerva | Julkaisupaikka = Helsinki | Vuosi = 2013 | Tunniste = 978-952-492-781-9}}</ref> Jäljelle jääneetkin sääty­eri­oikeudet menettivät enimmän merkityksensä vuonna [[1906]], kun [[säätyvaltiopäivät]] lakkautettiin ja tilalle tuli yleiseen [[Äänioikeus|äänioikeuteen]] perustuva [[eduskunta]].<ref name="Toivonen">{{Kirjaviite | Tekijä=Toivonen, Raimo | Nimeke=Uskonnottoman oikeusopas | Sivu=124 | Luku=Säätyerioikeudet | Julkaisupaikka=Jämsä | Julkaisija=R. Toivonen | Vuosi=1997}}</ref>