Ero sivun ”Suomen aateli” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
KLS (keskustelu | muokkaukset) Rälssitilojen osalta aatelisten yksinoikeus oli lakkautettu jo 1700-luvulla mutta säteritilojen osalta vasta 1864 |
|||
Rivi 13:
Vuonna [[1809]] ”Suomen alueen Ritaristo ja Aateli” kokoontui [[Porvoon maapäivät|Porvooseen maapäiville]], joilla se vannoi uskollisuutta uudelle venäläiselle hallitsijalle, teki suunnitelman suuriruhtinaskunnan omasta Ritarihuoneesta ja sai maapäivien päätteeksi täydennystä uusista aateloiduista ja korkeampaan aatelisarvoon korotetuista. Nämä uudet aatelisarvot eivät enää olleet ruotsalaisia eivätkä toisaalta venäläisiäkään, vaan keisari myönsi ne erikseen Suomen suuriruhtinaskuntaan. Näin erillinen Suomen aateli oli syntynyt.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://agricola.utu.fi/nyt/tapahtuu/index.php?ilmoitus=4204 | Nimeke=Juhlaseminaari: Suomen aateli 200 vuotta | Julkaisupaikka=Agricolan tapahtumakalenteri | Viitattu=26.8.2009}}</ref>
Aateliston vuonna [[1723]] vahvistetut [[Erioikeus|erioikeudet]] pysyivät voimassa myös [[Suomen suuriruhtinaskunta|Venäjän vallan aikana]]. [[Säätyvaltiopäivät 1863|Vuosien 1863–1864 valtiopäivillä]] niistä päätettiin kuitenkin kumota niistä monet tärkeimmät kuten aatelisten yksinoikeus [[
Muutamia [[poliitikko]]ja, [[yliopisto]]miehiä ja [[Yrittäjyys|liikemiehiä]] aateloitiin vielä 1900-luvun alussa, osa viimeisistä suomenkielisellä nimellä. Viimeinen aateloitu suomalainen oli [[August Langhoff]], jolle myönnettiin [[vapaaherra]]n arvonimi vuonna 1912<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.ritarihuone.fi/fin/suomenaatelisto/aatelistokauttahistorian/ | Nimeke=Aatelisto kautta historian | Julkaisija=Suomen Ritarihuone | Viitattu=2.12.2009}}</ref>.
|