Ero sivun ”Lämmöneriste” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti poisti 20 Wikidatan sivulle d:q918306 siirrettyä kielilinkkiä
Isolex (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 36:
[[Kuva:Hallway insulation.jpg|thumb|250px|right|Asuintalon käytävän lämpöeristystä [[Mississauga]]'ssa, [[Ontario]]'ssa, [[Kanada]]ssa.]]
{{Pääartikkeli|[[Rakennuseriste]]}}
[[Rakennustekniikka|Rakennustekniikassa]] käytettyjä lämmöneristeitä ovat muun muassa mineraalivillat ([[lasivilla]] ja [[vuorivilla]]), [[puukuitueriste]]et ([[selluloosa]]), pellavakuitueriste, [[sahanpuru]], puu[[kuitulevy]]t, EPS- ja XPS-levyt ([[polystyreeni]]) ja PU -ja PIR[[polyuretaani]] sekä fenolieristeet. Myös puuvillavanua ja puuhakelevyä on käytetty eristeenä.
 
Uudempi tulokas [[aerogeeli]] on eristyskyvyltään ylivoimainen, mutta toistaiseksi varsin kallis materiaali. Ruotsalainen yritys on keksinyt tavan parantaa sen valmistuksen kustannustehokkuutta, pudottaen valmistuskustannuksia 90%. Eriste on 2-3 kertaa tehokkaampi eriste kuin solumuovi tai lasivilla.<ref>Peltonen, K. 2012. Halpa aerogeeli on tulevaisuuden supereriste? Tekniikka ja talous. Viitattu 3.2.2012. Saatavana: http://www.tekniikkatalous.fi/kemia/halpa+aerogeeli+on+tulevaisuuden+supereriste/a768910</ref>
 
Lämmönjohtavuus (toisinaan myös lämmönjohtavuuskyky, tunnus λ) kuvaa, miten hyvin jokin materiaali johtaa lämpöä.
Edellämainittujen rakennuseristeiden lämmönjohtavuus (lambda declared) järjetyksessä:
 
Sahanpuru 0,12W/(Km)
XPS (Finnfoam)0,037W/(Km)
EPS (Styrox)0,037W/(Km)
Mineraalivilla (Paroc) 0,036W/(Km)
Lasivilla (Isover) 0,035W/(Km)
EPS/Grafiitti (Thermisol) 0,031W/(Km)
PIR (SPU) 0,023W/(Km)
PIR (BauderPIR) 0,022W/(Km)
Fenoli (kingspan) 0,020W/(Km)
Tyhjiöeristeet 0,007W/(Km)
 
Valmis rakenne voi itsessäänkin toimia riittävänä eristeenä, esimerkiksi erilaisissa tiilirakenteissa. Tälllöin yleensä eristyskyky perustuu rakenteen sisältämään liikkumattomaan ilmaan.