Versio 19. elokuuta 2014 kello 11.48 muokkaa Wähäwiisas (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 9 107 muokkausta Kreikkalainen ja kyrillinen vastine ← Vanhempi muutos		Versio 19. elokuuta 2014 kello 21.38 muokkaa kumoa Wähäwiisas (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 9 107 muokkausta S:n ääntyminen Uudempi muutos →
Rivi 1: {{Latinalaiset aakkoset\|iso=S\|pieni=s}} '''S''' ('''s''') on suomalaisten ja samalla myös [[latinalaiset aakkoset\|latinalaisten aakkosten]] 19. [[kirjain]]. Kirjaimen nimi on [[suomen kieli\|suomen kielessä]] ''äs'' (aiemmin myös ''es'').<ref name=kirjaintennimitykset>{{Lehtiviite \| Tekijä = Kolehmainen, Taru \| Otsikko = Ällätikulla silmään! Kirjainten nimitykset suomen kielessä \| Julkaisu = Kielikello \| Ajankohta = 2008 \| Numero = 2 \| \| www = http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=1916 }}</ref> ja äännearvo [[Soinniton alveolaarinen sibilantti\|{{IPA\|[s]}}]]. Latinalaisten suuraakkosten S-kirjainta vastaa pienaakkosissa tavallisesti '''s'''. Aiemmin pienaakkosena käytettiin myös '''ſ'''-kirjainta (ns. [[pitkä s]]), erityisesti [[fraktuura]]kirjaimissa. [[saksan kieli\|~~pitkää~~Saksan ~~s-kirjainta~~kielessä]] (puolestaan ''~~'ſ'~~ss'')-yhdistelmä ~~erityisesti~~merkitään tietyissä tilanteissa [[~~fraktuura~~ß]]~~ssa~~-kirjaimella. [[kreikkalainen kirjaimisto\|Kreikkalaisessa kirjaimistossa]] latinalaista S-kirjainta vastaa [[sigma]] (Σ, σ, ς), [[kyrillinen kirjaimisto\|kyrillisessä kirjaimistossa]] puolestaan [[С\|kyrillinen С (с)]]. [[Makedonian kieli\|Makedonian]] aakkosiin kuuluva [[Ѕ\|kyrillinen Ѕ (ѕ)]] on samannäköinen mutta äännearvoltaan erilainen. ==S suomen kielessä== S-kirjaimella merkitään suomessa ~~äännettä~~konsonanttia [[~~Soinniton~~soinniton alveolaarinen sibilantti]] eli {{IPA\|[s]]]}}. ~~Eräissä~~Suomalainen ~~sanoissa~~s ~~voidaan~~on ~~kuitenkin~~erilainen ~~ääntää~~kuin ~~myös~~useiden ~~[[Soinniton~~eurooppalaisten ~~postalveolaarinen~~kielten ~~frikatiivi\|[ʃ]]]~~s:<ref ~~(katso myös [[Š]]).~~name=savolainen>{{Verkkoviite \| nimeke = Verkkokielioppi \| tekijä = Erkki Savolainen \| osoite = http://www.finnlectura.fi/verkkosuomi/Fonologia/sivu153.htm \| tiedostomuoto = \| selite = 1.5.3 Frikatiivit s, h, (f, š) \| julkaisija = \| ajankohta = 2001 \| viitattu = 18.8.2014 }}</ref> # kielen kärki nousee aina ylös hampaiden taakse # suomalainen s ei muutu selvästi soinnilliseksi vokaalien välissä # se on vähän lyhempi kuin esim. englantilaisen s # se ei ole niin "terävä" kuin esim. saksan, ruotsin tai englannin s. Suomessa käytetään myös [[Š]]-kirjainta vierasperäisissä sanoissa. ==S muissa kielissä==▼ S-kirjain äännetään muissakin kielissä tavallisimmin [[Soinniton alveolaarinen sibilantti\|[s]]], joskus myös [[Soinniton postalveolaarinen frikatiivi\|[ʃ]]] – näin esimerkiksi [[Unkarin kieli\|unkarissa]]. ▼ ▲==S muissa kielissä== S esiintyy monien kielten kirjainyhdistelmissä, jotka vastaavat tiettyjä [[foneemi\|foneemeja]] – lähinnä äänteitä [s] tai [ʃ]. Tällaisia kirjainyhdistelmiä ovat muun muassa ''sh'', ''sch'', ''sz'', ''skj'' ja ''sj''.▼ ▲S-kirjain äännetään muissakin kielissä tavallisimmin [[Soinniton alveolaarinen sibilantti\|{{IPA\|[s]}}]], joskus myös [[Soinniton postalveolaarinen frikatiivi\|{{IPA\|[ʃ]}}]] – näin esimerkiksi [[Unkarin kieli\|unkarissa]]. S-kirjain voi ääntyä myös {{IPA\|[z]}} kuten esimerkiksi englannissa ja saksassa.<ref name=savolainen/> ▲S esiintyy monien kielten kirjainyhdistelmissä, jotka vastaavat tiettyjä [[foneemi\|foneemeja]] – lähinnä ~~äänteitä [~~{{IPA\|/s]/}} tai [{{IPA\|/ʃ]/}}. Tällaisia kirjainyhdistelmiä ovat muun muassa ''sh'', ''sch'', ''sz'', ''skj'' ja ''sj''. ~~[[saksan kieli\|Saksan kielessä]] ''ss''-yhdistelmä merkitään tietyissä tilanteissa [[ß]]-kirjaimella.~~ ==Muita esitystapoja==

Ero sivun ”S” versioiden välillä