Ero sivun ”Savolaisten asutusliike” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Kehitetään näiden pohjalta. Termin historiallinen poistin määritelmästä: onko tarkoitus korostaa muuttoliikkeen tapahtuneen historiallisena eikä siis esihistoriallisena aikakautena vai onko tarkoitus korostaa muuttoliikkeen merkitystä? |
||
Rivi 1:
'''Savolaisten asutusliike''' oli
[[Ruotsi]]n kuningas [[Kustaa Vaasa]] julisti vuonna 1542 erämaat kruunun omaisuudeksi ja antoi luvan niiden [[uudisraivaus|uudisraivaukseen]] ja asuttamiseen. Taustalla oli uusien verotulojen tarve ja myös Ruotsin vaikutusvallan levittäminen. Savolaiset asuttivat sellaisiakin alueita, jotka virallisesti kuuluivat [[Moskovan Venäjä|Venäjälle]], mikä johti rajakahakoihin ja kahteen sotaan. [[Suuri Venäjän sota]] vuosina 1555–1557 päättyi ratkaisemattomana, mutta vuosina 1570–1595 käydyn [[pohjoismainen viisikolmattavuotinen sota|pohjoismaisen viisikolmattavuotisen sodan]] päätteeksi Ruotsi ja Venäjä sopivat [[Täyssinän rauha]]ssa, että [[Pohjois-Savon maakunta|Pohjois-Savo]] ja alue [[Pohjoinen jäämeri|Jäämerelle]] asti kuuluivat Ruotsille.
Savolaiset perustivat uudistiloja [[Savo]]on, [[Pohjanmaa]]n, [[Häme]]en ja [[Satakunnan historiallinen maakunta|Satakunnan]] erämaihin (näihin kuuluivat [[Kainuun maakunta|Kainuu]], [[Pirkanmaan maakunta|Pirkanmaa]] ja [[Keski-Suomen maakunta|Keski-Suomi]]) sekä [[Pohjois-Karjalan maakunta|Pohjois-Karjala]]an, [[Inkeri]]in, [[Lappi]]in ja Keski-Ruotsiin ([[metsäsuomalaiset]]). Keski-Ruotsista heitä päätyi myös [[Uusi Ruotsi|Uuteen Ruotsiin]], nykyisen [[Philadelphia]]n seudulle, ensimmäisten eurooppalaisten joukossa. Savolaisten asutusliikkeen myötä muun muassa Kainuu sai
== Savolaisten asutusliikkeen alkuvaiheet ==
Rivi 9:
Savolaisten asutusliikkeen alkusysäyksenä ja ylläpitävänä voimana on pidetty vahvaa väestönkasvua ja tarvetta uusille erämaille, kalavesille ja kaskimaille. Savolaisten harjoittama kaskiviljely vaati jatkuvasti uusia maita, mutta tuotti niin hyviä satoja, että se elätti suuriakin perheitä. Toisaalta kaskiviljely myös vaati paljon työvoimaa.<ref name=vahtola55/>
Savolaisten eränkäynti ja sitä seurannut asutus levisivät voimakkaasti 1300-luvulla [[Päijänne|Päijänteen]] ja [[Saimaa]]n välisellä alueella sekä Saimaan pohjois- ja itäpuolella. 1400-luvulla savolaiset olivat lisääntyneet ja muutto [[Karjala]]sta jatkui niin, että 1400-luvun puolessavälissä perustettiin [[Juva]]n ja [[Sääminki|Säämingin]] pitäjät ja 1470-luvulla rakennettiin [[Olavinlinna]].<ref name=vahtola55/> Vakiintuneen käsityksen mukaan Pohjois-Savon asuttaminen alkoi 1400-luvun lopulla.<ref name=virrankoski142/> 1500-luvun alussa [[Leppävirta|Leppävirran]] seutu oli asutettu.<ref name=vahtola55/> [[Arvo M. Soininen|Arvo M. Soinisen]] mukaan Pohjois-Savon asuttaminen oli vilkkaimmillaan 1520- ja 1530-luvuilla.<ref name=virrankoski142/> [[Jukka Korpela (historioitsija)|Jukka Korpelan]] mukaan kyse ei varsinaisesti ollut Savon asuttamisesta, vaan alueella jo aikaisemmin eläneen väestön kirjaamisesta verorekistereihin ja veronmaksun edellyttämästä viljanviljelyn voimistumisesta.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Korpela, Jukka | Otsikko = Sisä-Suomen asuttaminen ja väestön kasvu myöhäiskeskiajalla ja uuden ajan alussa | Julkaisu = Historiallinen Aikakauskirja | Vuosi = 2012 | Numero = 10 | Sivut = 275–291}}</ref>
== Kuningas ottaa uudisasukkaat suojelukseensa ==
| |||