Ero sivun ”Hugo Österman” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Vaaholan (keskustelu | muokkaukset)
Vaaholan (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 24:
[[Talvisota|Talvisodassa]] Österman toimi [[Kannaksen armeija]]n komentajana [[2. lokakuuta]] 1939 alkaen, kunnes päätti erota tehtävästään [[19. helmikuuta]] 1940 edellisenä päivän tapahtuneen rintaman murtumisen ja näkemyserojen takia.{{lähde}} Hänen tilalleen Mannerheim määräsi jääkärikenraalimajuri [[Erik Heinrichs]]in.<ref>Onttonen 2005: 184.</ref> Myöhemmin talvisodan aikana Österman toimi sotakoulutuksen ylitarkastajana ja yleistarkastajana sekä ohjesääntökomitean puheenjohtajana.<ref name="SJE1975"/>
 
Välirauhan aikana Österman jatkoi edelleen talvisodan ajoilta periytyneitä tehtäviä, joita tehtäviä hän hoiti myös jatkosodan aikana siihen saakka kunnes mannerheimMannerheim komensi hänet helmikuussa vuonna 1944 Ylipäällikön edustajaksi Saksan päämajaan (Oberkommando des Wehrmachts ja Oberkommando des Heeres).<ref name="SJE1975"/> Österman toivoi [[Jatkosota|Jatkosodan]] aikana siirtoa rintamakomentajaksi, jota toivetta marsalkka Mannerheim ei toteuttanut.{{lähde}} Hänellä oli läheiset suhteet Saksaan ja hänellä oli aktiivinen rooli suomalaisen SS-pataljoonan ([[SS-vapaaehtoispataljoona Nordost]]) perustamisessa.{{lähde}} Saksasta palattuaan Österman nimitettiin [[20. heinäkuuta]] 1944 alkaen jälleen jalkaväen ylitarkastajaksi.{{lähde}}
 
Sotien jälkeen Österman toimi jalkaväen tarkastajana vuosina 1944–1946. Hänelle myönnettiin ansioistaan Puolustusvoimain kultainen kunniakilpi. Hän erosi vakinaisesta palveluksesta vuonna 1946 ja työskenteli sen jälkeen Sähkötyönantajain Liiton ja Voimalaitosten Työnantajaliiton toimitusjohtajana aina vuoteen 1960 saakka, jolloin hän jäi eläkkeelle. <ref name="SJE1975"/>