Ero sivun ”Espoon rautatieasema” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Tureku (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 30:
}}
 
'''Espoon rautatieasema''' ({{RHK-lyhenne|Epo}}, {{k-sv|Esbo järnvägsstation}}) sijaitsee [[Espoon keskus|Espoon keskuksessa]], [[rantarata|rantaradan]] varrella, [[Tuomarilan rautatieasema|Tuomarilan]] ja [[Kauklahden rautatieasema|Kauklahden]] asemien välissä, noin 20 kilometriä [[Helsingin päärautatieasema]]sta. Se on ainoa rautatieasema Espoon alueella, jossa myös kaukoliikenteen junat pysähtyvät. Se rakennettiin vuonna [[1903]] arkkitehti [[Bruno Granholm]]in piirustusten mukaisesti. Asemaa laajennettiin [[1909]].
 
Rantarataa rakennettaessa ei rautatieaseman sijoittaminen Espoon kirkonkylään ollut itsestäänselvyys, koska [[Kauklahti|Kauklahtea]] pidettiin tärkeämpänä liikennepaikkana, mutta lopulta sai myös kirkonkylä oman rautatieasemansa. Jo 1910-luvulla tilanne oli kääntynyt päinvastaiseksi siten, että Espoon asema oli jopa kaksi kertaa niin vilkas kuin Kauklahti; kuitenkin [[Kauniaisten rautatieasema]] oli vielä Espootakin vilkkaampi. Asemarakennus rakennettiin vuonna [[1903]] arkkitehti [[Bruno Granholm]]in piirustusten mukaisesti. Asemaa laajennettiin [[1909]]. [[Ensimmäinen maailmansota|Ensimmäisen maailmansodan]] aikana Espoon asemalta rakennettiin metsäradat [[Röylä]]än ja [[Nupuri]]in ja niitä pitkin kuljetettiin puutavaraa muun muassa Helsingin linnoitustyömaille. Metsäradat jäivät Suomen itsenäistyttyä tarpeettomiksi ja ne purettiin.<ref name="iltanen"> Jussi Iltanen: ''Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat'' (2. painos), s. 26–27. Helsinki: Karttakeskus, 2010. ISBN 978-952-593-214-3.</ref>
 
Asemarakennuksessa on koristeellisia yksityiskohtia. Rakennuksessa toimi [[Espoo]]n asema vuosina [[1903]]–[[1981]] ja myös [[posti]] siirtyi asemalle heti sen valmistuttua, kun asemapäällikön ja postiaseman hoitajan virat yhdistettiin. Espoon asemanseutu muuttui voimakkaasti 1970- ja 1980-luvuilla, kun vanhan maalaiskylän paikalle valmistui laaja virastokeskus. Nykyisin Espoon asema toimii raiteiden yllä olevassa "ylikulkusillassa", joka valmistui 1981, ja posti sijaitsee radan eteläpuolella. Vuonna 1995 uusi asemarakennus siirtyi VR-Yhtymälle, vanhat rakennukset puolestaan [[Ratahallintokeskus|Ratahallintokeskukselle]], jolta edelleen vuonna 2007 [[Senaatti-kiinteistöt]] Oy:lle.<ref name="iltanen"/>
 
Asemarakennuksessa on koristeellisia yksityiskohtia. Rakennuksessa toimi [[Espoo]]n asema vuosina [[1903]]–[[1981]] ja myös [[posti]] siirtyi asemalle heti sen valmistuttua, kun asemapäällikön ja postiaseman hoitajan virat yhdistettiin. Nykyisin Espoon asema toimii raiteiden yllä olevassa "ylikulkusillassa", joka valmistui 1981, ja posti sijaitsee radan eteläpuolella.
Espoon kaupunki osti aseman 2008 [[VR-Yhtymä]]ltä. Aseman parannustyötä tehtiin 2009–2010<ref name="VR20090226">[http://www.vr-konserni.fi/vakiolinkit/VR-konsernitiedottaa/news_581.html VR 26.2.2009]</ref> ja [[31. toukokuuta]] [[2010]] vietettiin uusitun Espoon sillan avajaisia.<ref name="Yle20100327">http://yle.fi/alueet/helsinki/helsinki/2010/05/tunkkainen_betoniloukko_muuttui_raikkaaksi_haapalehdoksi_1715841.html Yle 26.2.2009]</ref> Parannustöissä varauduttiin myös tulevan matkakeskuksen tilavaatimuksiin korottamalla Espoontorin ja nelosraiteen välistä siltaa linja-autoterminaalia varten.<ref name="Espoo20091214">[http://www.espoo.fi/asiakirja.asp?path=1;31;37423;37424;37425&id=17E972818F37D428C225769300286487&kanta=Kunnari\intrakun_e.nsf Espoo 14.12.2009]</ref>