Avaa päävalikko

Muutokset

42 merkkiä lisätty ,  5 vuotta sitten
p
päivitetty kuollut linkki
[[Toinen Tšetšenian sota]] alkoi [[1999]]. Syynä oli Basajevin naapuritasavaltaan Dagestaniin johtama hyökkäys ja noin 300 kuolonuhria vaatineet{{Lähde}} [[venäjän kerrostaloräjäytykset|kerrostaloräjäytykset]] elo–syyskuussa 1999 Moskovassa ja Dagestanissa. Venäjän lehdistö syytti iskuista tšetšeenikapinallisia ja he puolestaan Venäjää. Sota alkoi [[1. lokakuuta]] 1999 ilmaiskuilla joilla Venäjän armeija vältti ensimmäisen sodan raskaat miestappiot. Mm. [[Pohjois-Atlantin liitto|NATO]] tuomitsi raskaan voimankäytön siviilejä vastaan, vaikka tukikin Venäjän oikeutta säilyttää maan alueellinen yhtenäisyys.<ref>[http://news.bbc.co.uk/1/hi/world/europe/493959.stm NATO condemns Russia's offensive in Chechnya] (BBC)</ref> Venäjän liityttyä Yhdysvaltain johtamaan [[Terrorismin vastainen sota|terrorismin vastaiseen sotaan]] kansainvälinen arvostelu väheni.
 
Noin 217&nbsp;000 ihmistä pakeni tasavallasta, valtaosa Ingušiaan.<ref name="lop"/> Kahdessa Tšetšenian sodassa kuoli valtioneuvoston puhemiehen Taus Džabrailovin mukaan noin 160&nbsp;000 ihmistä. Lukema on korkeampi kuin esimerkiksi ihmisoikeusjärjestö Memorial aikaisemmat arviot. Näistä 30&nbsp;000–40&nbsp;000 on etnisesti tšetšeenejä. Toisaalta separatistijohtaja Aslan Mashadovin mukaan viidennes tšetšeeneistä, eli 200&nbsp;000 henkeä olisi kuollut.<ref name="themoscowtimes">[http://web.archive.org/web/20060514210228/http://www.themoscowtimes.com/stories/2005/08/16/011.html Death Toll Put at 160,000 in Chechnya]</ref>
 
Kesäkuussa 2000 Venäjä nimitti tasavallan johtoon entisen imaami Ahmad Kadyrovin. Kaikki paitsi raskaimpiin rikoksiin syyllistyneet taistelijat armahdettiin 1999 alkaen ja osa liittyi liittovaltion ja Kadyrovin yksityisiin joukkoihin. Ihmisoikeusjärjestöt esittivät huolensa ihmisoikeusrikkomuksista, mukaan lukien kidutuksesta ja laajoista pidätyksistä.<ref>BBC</ref>
3 828

muokkausta