Ero sivun ”Valtiopäivätalo (Saksa)” versioiden välillä

p
epäilen, että tuota paikannimeä ei ole tapana suomentaa
p (epäilen, että tuota paikannimeä ei ole tapana suomentaa)
 
==Suunnittelu ja rakentaminen==
Saksan keisarikunnan valtiopäivät syntyivät vuonna [[1871]]. Jo seuraavana vuonna järjestettiin arkkitehtikilpailu uudesta valtiopäivätalosta Berliinin KuninkaanaukionKönigsplatzin (nykyinen Tasavallanaukio[[Platz der Republik]]) itälaidalle. Voittanutta ehdotusta ei kuitenkaan koskaan ryhdytty toteuttamaan käytännön vaikeuksien sekä keisari [[Vilhelm I (Saksa)|Vilhelm I:n]], valtakunnankansleri [[Otto von Bismarck]]in ja valtiopäivien välisten erimielisyyksien vuoksi.
 
Vuonna [[1882]] järjestettiin toinen kilpailu, jonka voitti [[frankfurt]]ilainen arkkitehti [[Paul Wallot]]. Rakennuskomission vaatimuksesta hän kuitenkin joutui muuttamaan suunnitelmiaan useaan otteeseen. Keisari Vilhelm I muurasi rakennuksen peruskiven 9. kesäkuuta [[1884]]. Kuriositeettina mainittakoon, että keisarin iskiessä peruskiveä vasaralla protokollan mukaan vasara hajosi osiinsa. Uusi keisari [[Vilhelm II (Saksa)|Vilhem II]] sekaantui useaan otteeseen rakennustöihin pyrkien muuttamaan rakennusta enemmän mieleisekseen. Wallot ei kuitenkaan suostunut muutoksiin ja valtiopäivät tuki hänen kantaansa. Rakennustyö kesti kymmenen vuotta ja niiden päättymistä juhlittiin lakikiven paikalleen asettamisella 5. joulukuuta 1894.
 
==Toisen maailmansodan jälkeen==
[[Tiedosto:Reichstag ruin showing park.jpg|thumb|250px|Raunioitunut Valtiopäivätalo ja heinää kasvava KuninkaanaukioKönigsplatz toisen maailmansodan jälkeen.]]
Berliinin jaossa Valtiopäivätalo jäi täpärästi [[Länsi-Berliini]]n puolelle. Itä- ja Länsi-Berliinin välinen raja, joka [[1961]] suljettiin [[Berliinin muuri]]lla, kulki vain muutaman metrin päässä siitä. Vuonna [[1949]] perustetun Saksan liittotasavallan pääkaupungiksi otettiin [[Bonn]], jonne asettuivat myös Saksan liittopäivät. Raunioituneen ja ilman käyttäjää jääneen Valtiopäivätalon kohtalosta käytiin pitkiä väittelyitä, toisten kannattaessa sen purkamista ja toisten sen kunnostamista. Kuuluisa kupoli räjäytettiin ilmaan 22. marraskuuta [[1954]]. Virallinen peruste teolle oli sortumavaara ja kupolin muuta rakennusta rasittava paino. Asiantuntijat pitävät nykyään esitettyjä syitä kyseenalaisina, räjäytystyö lienee johtunut ennen muuta poliittisista syistä. Koska rakennuksen lopullisesta kohtalosta ei ollut selvyyttä, sitä hallinnoiva liittotasavallan rakennusvirasto tyytyi ensimmäisinä vuosina varmistamaan rakennuksen sortumavaaralta ja korjaamaan julkisivun yksinkertaistetussa muodossa.